AnttiJuhaniKasvio

Ylen itsenäisyydestä

Pääministerin ja Ylen välisistä jännitteistä syntyneen kohun hieman tasaannuttua on mahdollista pohtia yleisradioyhtiön asemaa vähän yleisemmällä tasolla.

Ylen riippumattomuus on väistämättä suhteellista

Yle on julkisin varoin ylläpidetty ja kansalaisia tasapuolisesti palvelemaan tarkoitettu joukkotiedotusväline. Tehtäväänsä menestyksellä hoitaakseen yhtiön on voitava toimia itsenäisesti, ja sillä on oltava mahdollisuus paljastaa väärinkäytöksiä ja epäkohtia aina kun sellaisia ilmenee epäedulliseen valoon joutuvien tahojen asemasta ja vaikutusvallasta riippumatta.

Todellisuudessa Ylen kaltainen organisaatio ei kuitenkaan voi olla riippumaton vallankäyttäjistä. Viimemainittujen vastuulla on päättää siitä, paljonko ja miten julkisia varoja käytetään julkisten joukkoviestimien rahoittamiseen. Yleen kohdistuva tasapuolisuusvelvoite puolestaan edellyttää, että vallitseva yhteiskunnallisten näkemysten skaala otetaan riittävän hyvin huomioon median toiminnassa.

Tällaisessa voimakentässä mediatalo ajautuu herkästi opportunistiseen käyttäytymiseen niin, että se pyrkii tunnistamaan poliittisesta voimakentästä tahot, joilla on oikeasti vaikutusta sen tulevaan asemaan. Avainvaikuttajista – kuten kulloisestakin pääministeristä - pidetään varsinkin kulissien takana mahdollisimman hyvää huolta samalla kun ulospäin pidetään yllä näennäiskuvaa riippumattomuudesta.

Vahvat eturyhmät – kuten puoluetoimistot ja eduskuntaryhmät – yrittävät painostaa Ylen toimimaan mielensä mukaisesti. Ylen hallintoneuvosto koostuu sataprosenttisesti kansanedustajista, puoluetoimistot ajavat taloon sisään luottotoimittajiaan, ja pelottelun avulla ohjelmien tekijät pidetään varpaillaan.

Tämän kehityksen seuraukset näkyvät Ylen toiminnassa muun muassa siten, että kaikki eduskunnan ja yksittäisten edustajien tekemiset nähdään hyvin uutisarvoisina asioina. Vaaligalluppeja tehdään joka kuukausi ja niiden tulokset käydään aina hyvin hyvin perusteellisesti läpi. Puoluejohtajat ja ministerit  ovat vähän väliä kameroiden edessä, ja puoluetoimistojen kädenjälki näkyy ajankohtaiskeskustelujen osanottajien kokoonpanon ohella myös viihdeohjelmissa. Ylen toimituksellinen johto pyrkii vaientamaan erilaisten kohujen käsittelyä ennen kuin laineet kasvavat liian korkeiksi.

Riippumattomuutta voidaan kasvattaa

Tilannetta voitaisiin korjata vallitsevaa kulttuuria kehittämällä. Keskeiset vallankäyttäjät voisivat opetella kunnioittamaan nykyistä paremmin Ylen riippumattomattomuutta ja pidättäytyä kiusauksista huolimatta epäasiallisesta painostuksesta. Ylen johto voisi puolestaan suojella toimituksiaan tarvittaessa jopa oman aseman menettämisen uhalla.

Ylen autonomiaa voitaisiin lisätä myös yhtiön hallintoa kehittämällä. Ei ole hyvä, että hallintoneuvosto on koottu pelkästään kansanedustajista. Parempi olisi, että eduskunta nimeäisi tuohon elimeen laajemmalla skaalalla erilaisia yhteiskunnallisia toimijoita. Hallitus tulisi puolestaan koota kovatasoisista ja kokeneista media-alan tuntijoista. Hallintoneuvoston toimikaudet voitaisiin irroittaa eduskunnan vaalikausista esimerkiksi siten, että joka vuosi neljäsosa hallituksen jäsenistä olisi erovuorossa. Tämä vähentäisi vaikutelmaa Ylestä pelkkänä kulloisenkin eduskunnan tai hallituksen äänitorvena.

Lisäksi on huolehdittava siitä, että Ylellä on mediakentässä riittävän vahvoja kilpailijoita. Julkisen palvelun median kumartelua ruokkivan käden suuntaan hillitsee tehokkaasti tietoisuus siitä, että sen pimittäessä tai vääristäessä kansalaisten kannalta olennaista tietoa tuo tieto välittyy joka tapauksessa kansalaisille muiden medioiden välityksellä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

Juha Sipilä oli juuri Ylen Ykkösaamun vieraana Seija Raution haastateltavana. Sipilän omaisuutta koskevat kysymykset olivat masentavaa kuultavaa.

YLEssä ei näköjään tunneta esimerkiksi sijoitusrahastojen toimintaperiaatteita. Toimittajien kannattaisi tutustua paremmin asioihin, joista tekevät juttua. Heikot tiedot kertovat heikosta ammattitaidosta vai onko kysymys jostakin muusta?

Joka tapauksessa valtaosa katselijoista, vähintäänkin Sipilän oikaisun jälkeen, ymmärtää, että rahastosijoituksista maksetaan veroa myyntivoitosta vasta silloin kun osuus myydään ja että rahaston hoitaja päättää mitä osakkeita rahasto ostaa ja myy.

Masentavaa, että tätä ei ymmärretä YLEssä.

Käyttäjän MattiValo kuva
Matti Valo

Ylen tiukka sidonnaisuus politikkoihin näkyy ajankohtaisohjelmien ja keskustelujen henkilövalinnoissa. Aito kritiikki ja asiantuntijat yleensä puuttuvat ja tilalle tarjotaan poliittisesti sitoutuneiden ihmisten arkipäiväistä kinastelua ja poliittisiin ohjelmiin kirjoitettuja tavoitteita. Tilanne on aika lähellä poliittista korruptiota (ilmaista mainosaikaa meidän edustajille ja ohjelmille). YLEN toimittajien herkkähipiäisyys muistuttaa myös harjoiteltua teatteriesitystä. Toimittajille ei ole tullut mieleen, että jotkin ohjelmat ovat yksinkertaisesti huonoja ja voitaisiin siitä syystä jättää näyttämättä. YLEn riippumattomuutta voitaisiin lisätä esim. ylläkuvatulla tavalla.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

Kuvastaako hiljaisuus sitä, että hyväksytään nykyinen YLE:n ohjelmapolitiikka? Onko se oikein, että kun heitetään valhe ja jos sitä halutaan oikaista, se on suun tukkimista.

Tältä se nyt vaan näyttää mutta kai YLE voi yleishyödyllisenä, julkista rahoitusta saavana tiedotusvälineenä todistaa, että tämä on normaalia journalismia, ei siinä mitään omituista ole. Minusta siinä on. YLE on paljastanut olevansa puolueista riippuvainen tiedonvälittäjä, en sano mihin suuntaan, sen jokainen voi päätellä.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset