*

AnttiJuhaniKasvio

Jatkuuko itsenäisen Suomen vaurastuminen?

  • Suomen talouskasvu 1917-
    Suomen talouskasvu 1917-

99. itsenäisyyspäivä on sopiva aika kerrata, miten taloutemme on kehittynyt vajaan sadan vuoden aikana. Samalla voimme pohtia, millaisia ovat kehittymismahdollisuutemme ensi vuodesta eteenpäin.

Menneiden vuosikymmenten menestystarina

Kokonaisuudessaan vaurastumisemme on ollut huikeaa vuoden 1917 jälkeen, vaikka muutosvauhti on vaihdellut selvästi kehityksen eri vaiheissa (ks. kuvio). Paras kymmenvuosijakso tuli heti itsenäistymisen jälkeen kansalaissodan pudotuksesta huolimatta. Tuolloin Suomen kokonaistuotanto kasvoi metsäteollisuuden nousun vauhdittamana lähes 75 prosenttia. Seuraavaksi paras kymmenvuosijakso alkoi vuoden 1947 jälkeen, jolloin elimme jälleenrakennuksen ja hyvinvointiyhteiskunnan pystyttämisen aikaa. Jopa talvi- ja jatkosodan sisällään pitäneen 1937 jälkeisen kymmenvuotisjakson aikana taloutemme kasvoi viidentoista prosentin verran, mikä on toistaiseksi huonoin saavutus.

Vuoden 2007 jälkeinen kymmenvuotisjakso tulee kuitenkin eroamaan radikaalisti edeltäjistään, sillä ensi vuonna kokonaistuotamme tulee kaikkien ennusteiden mukaan jäämään kymmenen vuotta sitten saavutetun tason alapuolelle. Kasvun näkökulmasta elämme siten menetettyä kymmenvuotiskautta. Tämän kehityskulun tärkeimmiksi selittäjiksi voidaan nostaa Nokian matkapuhelinbisneksen tuho, maailmantalouden suuri taantuma ja Venäjän talouden alamäki.

Toteutunutta kehitystä kiinnostavampia ovat tulevat kehitysmahdollisuutemme. Kiriikö Suomi viime vuosina koetut tappiot umpeen niin, että pääsemme vielä takaisin aiempien vuosikymmenten linjaamalle kasvu-uralle? Vai olemmeko siirtyneet pysyvästi kasvun jälkeiseen aikaan - tai onko ehkä odotettavissa jotakin vielä pahempaa?

Seuraavassa oma hahmotelmani tarinan jatkoksi. Kilpailevat versiot ovat tervetulleita.

Suomi 2018-2027

Suurin lähitulevaisuutemme epävarmuustekijä on ydinsuurvalta Venäjän käyttäytyminen. Presidentti Putinin johdolla maa on valmistautunut viime aikoina sotaan niin henkisesti kuin aineellisestikin, eikä tuollainen poikkeustila voi jatkua loputtomiin. Vaihtoehtoina ovat joko kerättyjen valmiuksien käytännön hyödyntäminen tai suuntautuminen rauhanomaiseen rakennustyöhön. Suomen tulevaisuus riippuu oleellisesti naapurin valinnasta, sillä alueellemme on suunniteltu monenlaisia käyttöjä kenraalien sotaskenaarioissa. Onneksi maltillisemman ajattelun kannatus näyttää hieman vahvistuneen viime aikoina.

Rauhan säilyessäkin on turha odottaa Suomen talouden kehittyvän seuraavan kymmenvuotiskauden aikana oleellisesti edeltäjäänsä paremmin. Koko maailmantalouden kasvu jää lähivuosina vaatimattomaksi sen vuoksi, että vapaakaupasta ollaan siirtymässä kohti tiukentuvaa kansallisten etujen puolustamista. Myös maailman sosiaalinen ja henkinen kahtiajako syvenee vauraiden maiden sulkiessa rajojaan muualla asuvilta.

Resurssi- ja ympäristöongelmat ehtivät kasvaa vuoteen 2027 mennessä huomattavasti, ja niihin reagointi sitoo entistä enemmän kaikkien toimijoiden resursseja. Terveydelliset riskit kasvavat antibioottien menettäessä tehonsa ja uusien virusmutaatioiden levitessä ympäri maapallon. Vallitseva kulttuurinen ilmapiiri muuttuu ihmisten alkaessa epäillä, kykeneekö ihmiskunta ylipäätään selviämään edessä olevista haasteita vai olemmeko matkalla kohti sivilisaatiomme tuhoutumista.

Pienenä avoimena taloutena Suomi on hätää kärsimässä isompien maiden vahtiessa omia etujaan, eikä euroalueen tai EU:n hajoaminen tekisi Suomen asemaa yhtään helpommaksi.  Kasvumahdollisuuksia ei paranna sekään, että päätöksentekijämme ovat sitoneet ison osan liikenevistä resursseista ydinvoimaan, kannattamattomaan kaivostoimintaan ja perinteisen ajattelun mukaiseen metsävarojen hyödyntämiseen. Tällöin varoja ei jää enää riittävästi varsinaisten tulevaisuuden liiketoimintojen rakentamiseen.

Julkisen velan bkt-osuus alkaa väestön ikääntymisen vauhdittamana lähestyä vuoteen 2027 mennessä 90 prosentin rajaa, ja velan hoitokulut syövät kasvavan osan valtion ja kuntien verotuloista. Eläkeleikkaukset hidastavat kotimaisen kysynnän kasvua eläkeläisten muodostaessa yhä suuremman osan koko väestöstä. Samalla työssäolevat joutuvat käyttämään kasvavan osan tuloistaan eläkemaksuihin.

Osa kasvavista kansainvälisistä muuttopaineista ulottuu meidän leveysasteillemme saakka, vaikka talouden heikko kehitys syö Suomen vetovoimaa. Muuttoliikettä tapahtuu entistä enemmän myös päinvastaiseen suuntaan varsinkin monien koulutettujen ihmisten turhautuessa täkäläisiin toimeentulomahdollisuuksiin.

Tällaisista rasitteista huolimatta Suomen talous voi kehittyä vielä vuosien 2018-2017 aikana hieman edeltänyttä kymmenvuotisjaksoa paremmin. Mutta negatiivisten yllätysten seurauksena taloutemme alamäki voi muodostua paljon jyrkemmäksikin. Vertailukohtana voidaan käyttää Euroopan nykyisiä kriisitalouksia.

Suomi 2028-2037

2030-luvulle siirryttäessä eri maiden päättäjien päätehtäväksi nousee todennäköisesti aineellisen hyvinvoinnin kasvattamisen sijasta kansalaisten eloonjäämismahdollisuuksien turvaaminen. Näin siksi, että monet väkirikkaat alueet menettävät elinkelpoisuutensa etenkin kuivuuden, maapohjan eroosion, ympäristökatastrofien, sotien ja yhteiskuntien romahtamisen seurauksena. Jäätiköiden kiihtyvä sulaminen ennakoi merten pintojen voimakasta kohoamista. Kilpailu ruoka-aineista nostaa niiden hintoja, ja jotkin yhteiskunnat pyrkivät tyydyttämään energiatarpeensa päästöistä välittämättä niillä keinoin jotka ovat vielä tuolloin käytettävissä.

Suomi on suhteellisen hyvässä asemassa pohjoisen sijaintinsa ja runsaiden vesivarojensa ansiosta. Monet muutkin pyrkivät kuitenkin tuolloin Suomeen etsimään turvaa itselleen ja perheilleen, eikä viranomaisilta löydy tehokkaita keinoja rajan yli tulevan ihmisvirran pysäyttämiseen.

Kriiseistä huolimatta maapallon väestömäärä ehtinee kasvaa vuoteen 2037 mennessä noin yhdeksään miljardiin ennen kuin se kääntyy sotien ja katastrofien myötä jyrkkään laskuun. Suomessa pohditaan, miten täällä asuvat ihmiset kykenisivät turvaamaan oman ja lähimmäistensä elämän mahdollisimman kestävästi. Samalla kysytään, miten täällä tehtävällä työllä voitaisiin tukea ihmiskunnan maailmanlaajuisia selviämispyskimyksiä.

Viimeistään tuossa vaiheessa yhteiskuntapolitiikan tulosten arvioimiseksi kehitetään aivan toisenlaisia mittareita kuin ne, joilla nykyisin mitataan kokonaistuotannon kasvua. Samalla mittarien laatijat harmittelevat, miksei tavoitteita osattu asettaa paremmin jo vuosikymmeniä aiemmin. Tuolloin oltaisiin ehkä voitu välttyä pahimmilta kärsimyksiltä.

Pidemmälle on vaikea nähdä

Niin ihmiskunnan taloudellisten toimintojen laajentuminen kuin maapallon kutistuminenkin etenevät nykyisin eksponentiaalisessa mittakaavassa, ja siksi myös ratkaistavat ongelmat ehtivät kasvaa kymmenessä vuodessa mittasuhteiltaan monin- tai pikemminkin monikymmenkertaisiksi. Näin kehittyvät myös tietovarantomme. Tämän vuoksi Suomen talouden kehitysmahdollisuuksia on turha yrittää spekuloida vielä tässä vaiheessa parin vuosikymmenen horisonttia pidemmälle. Tuntemattomien muuttujien määrä kasvaa noin pitkän ajanjakson kuluessa aivan liian suureksi.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (21 kommenttia)

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Suomalaiset eivät ehkä ihan täysin tajua, miten monessa asiassa olemme edelläkävijöitä. Hallinnon kohtalainen avoimuus on yksi sellainen asia.

Eläminen maailmassa, jossa taloudellisen kasvun aikakausi on ohi, saattaa olla toinen. Reaalimaailmassa ei kerta kaikkiaan voi olla "normaalia kasvu-uraa". Kukaan ei tuota prosentteja sen kummemmin tavaroissa kuin palveluksissakaan. Informaatiossa se toki on mahdollista.

Käyttäjän vasenkoukku kuva
Pasi Laakso

Jo otsikossa on kaksi virhettä. Siinä pitäisi lukea, että jatkuuko ennen itsenäisessä Suomessa toisten vaurastuminen?

Käyttäjän JukkaRaustia kuva
Jukka Raustia

Mielenkiintoinen ja asiallinen kirjoitus. Kuitenkin täytyy ottaa huomioon, että panostukset kaivosteollisuuteen, metsiin ja ydinvoimaan voivat osoittautua erittäinkin hyödyllisiksi tulevien vuosikymmenten epävarmuuden ja resurssiköyhyyden aikana. Samoin maatalous voi kohota menestystekijäksi, tosin on kyseenalaista onko nykyinen tukitapa tehokkain.

Myös velanhoitokuluilla pelottelu on ehkä hiukan tarpeetonta. Suomi on nettovelaton valtio ja niin julkisen sektorin kuin etenkin kotitalouksien velkaantuminen on pientä muihin maihin verrattuna.

Tulevaisuuden haasteina tulee totta tosiaan olemaan suhtautuminen maahamme suuntautuvaan muuttoaaltoon - mitkä ovat vastaanottokyvyn rajat, milloin uskallamme keskustella numeroista?

Käyttäjän AnttiJuhaniKasvio kuva
Antti Kasvio

Luonnonvarojen niukentuminen on todella väistämätöntä. Siksi joutuu kysymään mitä järkeä on kaivaa maasta nikkeliä ja myydä se tappiolla, kun samat varannot voisi tulevaisuudessa myydä hyvinkin kannattavasti. Mutta ennnen kaikkea luonnonvaroja on pakko oppia hyödyntämään monin verroin nykyistä älykkäämmin.

Suomen velkaantuminen ei ole ollut pientä muihin maihin verrattuna, vaan kotitalouksien, yritysten ja julkisen sektorin yhteenlaskettu velka on lähes kolme kertaa bruttokansantuotteen suuruinen. Suurta taantumaa edeltäneeseen aikaan verrattuna lisäystä on tullut yhden bkt:n verran.

Käyttäjän RaunoLintunen kuva
Rauno Lintunen

"Suurin lähitulevaisuutemme epävarmuustekijä on ydinsuurvalta Venäjän käyttäytyminen". Ei ole. Suurin epävarmuustekijä on kapitalismi, niin Suomessa kuin Venäjälläkin.

Toisen maailmansodan jälkeisen kapitalistisen talouden pitkät trendit keynesiläisyys ja uusliberalismi on korvattu paluulla klassisen kapitalismin uralle.

Kapitalistien voitot ja suurpääoman valta turvataan muuttamalla lakeja ja käytäntöjä, jotka järjestäytynyt työväestö on taistellut 1900-luvun alun jälkeen.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Kaksi suurinta lähitulevaisuuden uhkaa Suomella ovat Venäjä ja nykyinen kelvonton uusliberalistinen pankki- ja rahalaitosjärjestelmä. Venäjä on erityisesti sotilaallinen uhka, mutta myös taloudellinen, jos sen talous ei kohennu. Sotavarustelu syö Venäjän muita voimavaroja.

Jos pääomien, tulojen ja varallisuuden kasaantuminen jatkuu edelleen kiihtyvänä, on se taloudellinen uhka yhä useammalle suomalaiselle, vaikka keskimäärin hyvin menisikin. Eriarvoisuuden lisääntyminen lisää yhteiskunnnan jännittyneisyyttä. Amerikka on siitä hyvä esimerkki. Köyhän kansanosan ja toisaalta varakkaiden kokemukset yhteiskunnasta eivät kohtaa.

Vauraat elävät omassa kuplassaan, eivätkä näe yhteiskuntaa sellaisena kuin se on. Kuitenkin juuri heillä on parhaat mahdollisuudet muuttaa kehityksen suuntaa tai olisi, jos he oivaltaisivat, miksi huuhaa-politiikalla voi nousta maan korkeimpaan johtoon eli jopa presidentiksi.

Kun luottamus menee, ihmiset kannattavat mitä tahansa muutoksen lupaajaa, kunhan vanha polittinen eliitti saadaan syrjään. Sitä väki ei kuitenkaan ymmärrä, että he tässä tapaksessa nostivat valtaan vain toisen eliitin, joka voi heidän kannaltaan olla entistäkin huonompi.

Käyttäjän HannuValtonen kuva
Hannu Valtonen

"Jos pääomien, tulojen ja varallisuuden kasaantuminen jatkuu edelleen kiihtyvänä, on se taloudellinen uhka yhä useammalle suomalaiselle,...."

Kun malli jatkuu yhä pidemmälle, niin jonakin hetkenä vain omistajaluokka ostaa toisiltaan. Sillä hetkellä tapahtuu romahdus. Millainen se romahdus tulee olemaan, sitä ei kukaan kykene ennakoimaan. Julma se tulee olemaan ja meitä jää vain hyvin harvoja jälelle kertomaan kuinka se tapahtuikaan. Kuuntelijoista riippuu, tuleeko uudesta maailmasta parempi.

Käyttäjän MarttiHaverinen kuva
Martti Haverinen

Työvoimaa vapautuu tulevaisuudessa lisää automaation seurauksena. Tähän saakka olemme nähneet, kuinka kokonaisia ammattiryhmiä on hävinnyt lukumääränsä perusteella marginaaliin: Metsurit, maanviljelijät, pankkivirkailijat...

Työt, joissa ei ole kyetty tehokkuuden kasvuun, on marginalisoitu matalapalkka-aloiksi joilla työskentelee pääosin ulkomaalaisia vierastyöläisiä. Samalla meiltä on hävinnyt työvoimavaltaisia teollisia tuotannonaloja, kuten huonekaluteollisuus, vaatevalmistus yms. Sahasektorilla on käynyt keskittymisaalto. Julkishallinnossa on otettu jo pitkään löysiä pois. Kivijalkakauppa tulee häviämään.

Tulevaisuudessa noin puolet työikäisistä tulee olemaan työvoiman ulkopuolella, jos mitään uutta ei keksitä. Vuoden 2007- käyrä osoittaa, ettei ole keksitty. Uutta on tullut esim. pelialalta mutta se on vain korvannut menetyksiä tuotannon arvossa ja samalla työpaikkoja on menetetty satoja tuhansia.

Suomessa sosiaalipolitiikkaa hoidettiin perinteisesti asutuspolitiikan avulla. Muodostamalla asutustiloja luotiin pitkälti omavaraisia taloudellisia yksiköitä ja samalla avunsaajien toimeliaisuus ja työpanos saatiin käyttöön, toisin kuin nyt. Olisiko paluu menneeseen vaihtoehto? Huoltovarmuus epävakaassa maailmassa olisi ehkä eräs peruste.

Sotatarviketeollisuus tulee vahvistamaan asemiaan Euroopassa lähiaikoina. Venäjän varustelu ja epävakaa politiikka, sekä Trumpin puuttumattomuuspolitiikka aiheuttavat tämän tarpeen. Ei kovin lohdullista oloissa, joissa tulisi keskittyä maapallon pelastamiseen.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Perinteiset ammatit kuihtuvat ja häviävät. On kuitenkin yksi sektori, jolla on rajattomat mahdollisuudet. Se on elämystuotanto. Kun ruokaa, vaatteita ja asuntoja voidaan tuottaa yhä vähemmällä työvoimalla, vapautuvia voimavaroja voidaan hyödyntää matkailussa ja erilaisten tapahtumien järjestelyissä.

Suomen luonto ja etenkin Lappi tarjoaa lähes rajattomat mahdollisuudet erilaisiin elämyskokemuksiin. Hiihtoretket, poro- ja koiravaljakkoajelut sekä revontulet talvella sekä valoisat kesäyöt ovat toistaiseksi vajaakäytettyjä. Kun huolehditaan siitä, ettei massaturismi pilaa luontoamme, mahdollisuudet ovat lähes rajattomat.

Suomessa toimii jo joitakin tulkevaisuuden tapahtumia. Sellaisia ovat mm. Kuhmon kamarimusiikkijuhlat sekä Sodankylän elokuvafestivaalit. Muutoinkin kaikkeen taiteeseen sisältyy suuria mahdollisuuksia. Erittäin tärkeää on, että Eurooppa pysyy rauhallisena maanosana. Sota ja sen uhka sekä kaikenlainen vihanlietsonta syövät pohjaa kaikelta myönteiselta kehitykseltä.

Käyttäjän MarttiHaverinen kuva
Martti Haverinen

Epäilen kovin turismin tuomia mahdollisuuksia... ennakkoluulottomalla asenteella suoritettuja avauksia nuo mainitsemasi Kuhmon ja Sodankylän tapahtumat... Suomi on kallis maa ja lentobensiini loppuu ennenpitkää... ja riittääkö resursseja tulevaisuudessa satsata turhanaikaiseen reissaamiseenkaan.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen Vastaus kommenttiin #9

Pitää myydä varakkaille turisteille, mitä erikoista meillä on tarjota. Hinta ei ratkaise, vaan se, että osataan tarjota elämyksiä, joita ei muualla kuin pohjoismaissa ole ja näitä maita on vain kolme: Suomi Ruotsi ja Norja. Ehkä Islanti voidaan laskea joukkoon, mutta kokonaisuutena se on pieni tekijä. Jos kuitenkin matkailu sinne lisääntyy, lisää se sijaintimme ansiosta myös Suomen matkailua.

Käyttäjän MarttiHaverinen kuva
Martti Haverinen Vastaus kommenttiin #10

Hohhoijaa... Ihanku jotain TE-ELY-brosyyria lukis... katteetonta tulevaisuudenuskoa...

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Mielenkiintoisia käppyröitä, kiitos niistä ja hyvästä analyysista.

Käyttäjän HannuValtonen kuva
Hannu Valtonen

Valitettavasti irralliset käppyrät eivät anna mitään verrannollista todellista tilaa. Onhan se tietysti hyvä alku, kunhan ne sidotaan muutaman muuhun muuttujaan.

Käyttäjän paavonevalainen kuva
Paavo Nevalainen

Hyvä ja ajankohtainen kirjoitus! Bravo!

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Suomen huoltosuhde huonontuu kiihtyvällä vauhdilla, etenkin epäonnistuneen maahanmuuttopolitiikan takia. Vastaavasti, koulutetut ja yritteliäät kansalaisemme äänestävät jaloillaan muualle tästä vero- ja hintahelvetistä.

http://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000004891306.html

Mitään uudeksi rahasammoksi kelpaavaa Suomessa ei ole keksitty, sen sijaan tehtaillaan uusia tulonsiirtojen automaatteja, joista ei ole kakkua kasvattamaan, vaikkakin jakamaan.

Poliittisen tyhmyyden määrää Suomessa ei voi yliarvioida. Tämä on nyt tässä: elämme taloushistoriamme huippuhetkiä verrattuna tästä eteenpäin luvassa olevaan alamäkeen, joten nauttikaamme elämästä niin kauan kuin vielä voimme. Näitä aikoja saa sitten haikailla jälkeenpäin, etenkin jos toiveajattelun varaan laskettu kansallinen turvallisuutemme aikanaan pettää ja joudumme uudenlaisten isäntien komennon alle. Hyvinvoinnille saa silloin heittää lopulliset hyvästit.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Jatkuuko itsenäisen Suomen vaurastuminen?"

Jos vaurastuminen tarkoittaa valtion ja yksityisten velkojen jatkuvaa kasvua, omaisuuksien myymistä ulkomaille ja massatyöttömyyttä niin kyllä Suomi EU:n osavaltiona tulee vielä vaurastumaan.

Käyttäjän MikkoAhola kuva
Mikko Ahola

Maailma on epävarma, ja voi olla, että Suomi ei vietäkään satavuotista itsenäisyyspäiväänsä.

Käyttäjän mikamustonen kuva
Mika Mustonen

Hyvä kirjoitus, mutta pienenä tarkennuksena: ydinvoimaa Suomessa rakennetaan yksityisin varoin - poliittisten päättäjien ei ole sitä tarvinnut tukea verovaroin kuten esim. tuulivoimaloita tai Talvivaaraa.

Käyttäjän AnttiJuhaniKasvio kuva
Antti Kasvio

Yksityisin varoin? Loviisan ydinvoimalat ovat valtionyhtiön rakentamia, Fennovoiman suomalaiset omistajat ovat pääosin kunnallisia energialaitoksia ja valtionenemmistöisiä yhtiöitä. Venäläinen omistaja Rosatom ei ole mikään yritys vaan suoraan Kremlin johdon alaisuudessa toimiva organisaatio, joka kaiken lisäksi valvoo pääosin itse omaa toimintaansa.

Kyse on niin suuririskisestä tekniikasta, ettei missään maailmassa yksityisiä yrityksiä päästetä rakentamaan ydinvoimaloita mielensä mukaan, vaan valtiovalta poliittisten päättäjiensä ohjauksessa joutuu valvomaan tarkkaan ydinvoimaloiden suunnittelun, rakentamisen, käytön, alasajamisen ja käytetyn polttoaineen säilytyksen kaikkia vaiheita. Sekä korjaamaan jäljet silloin kun jotakin sattuu. Suomalaistenkin veronmaksajien rahoja on käytetty sen valtavan teräskuoren rakentamiseen, joka vastikään hivutettiin Tsernobylin voimalaraunion päälle.

Tänään saamme uunituoreen esimerkin siitä, miten poliittiset päättäjät tukevat ydinvoiman rakentamista Suomessa pääministeri Medvedevin joukkueineen kertoessa kollegalleen Rosatomin täkäläisistä jatkosuunnitelmista.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Loviisan ydinvoimalat ovat valtionyhtiön rakentamia"

Nuo rakennettiinkin Kekkosen aikana.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset