AnttiJuhaniKasvio

Normittomuuden musta aukko

Venäjä on noussut viime vuosina uuden poliittisen kulttuurin edelläkävijäksi. Maassa on luotu populismiin, valehteluun, opposition vainoamiseen ja kansallisen erityisyyden korostukseen perustuva johtajuusinstituutio. Samankaltaista toimintamallia noudattavia johtajia löytyy nykyisin Venezuelasta Filippiineille saakka, ja halukkaita seuraajia löytyy Yhdysvaltain presidenttiehdokas Donald Trumpia myöten.

Kun millään ei ole mitään väliä

Nyt näemme, mihin tuo kulttuuri pahimmillaan voi johtaa. Presidentti Putin on nostanut lemmikikseen Tshetshenian pyövelin Ramzan Kadyrovin, joka saa isännältään anteeksi kaiken Boris Nemtsovin murhaa myöten. Tuhottuaan aiemmin Goznyin maan tasalle Venäjän joukot pyrkivät nyt samaan Aleppossa. Tuolla alueella myös avustustyötä tekevät on otettu systemaattisen tappamisen kohteeksi. Malesialainen matkustajakone ammuttiin pari vuotta sitten alas Ukrainassa vain siksi, että tapahtuma hyödytti Venäjän valtausoperaatiota. Venäjän sotakoneet loukkaavat harjoituksissa ja partiolennoilla naapurimaiden ilmatilaa ja aiheuttavat provokatiivisella käyttäytymisellään jatkuvasti uusia vaaratilanteita niin Itämerellä kuin muuallakin. Valtion organisoimat hakkerit yrittävät tunkeutua läntisiin palvelimiin ja aika ajoin lamauttavat niiden toiminnan. Kremlin pääpropagandisti Dmitri Kiseljov uhoaa maansa ydinarsenaalilla yhtä löyhästi kuin naapurin mies autonsa hevosvoimilla. Viime päivinä olemme saaneet todistaa newyorkilaiseen siltaan ripustetun Putin-lakanan kaltaisia outoja propagandaiskuja. Valtiojohtajien väliset neuvottelut menettävät merkityksensä Venäjän johtajien valehdellessa vasten keskustelukumppaniensa kasvoja.

Kun valtionjohto toimii näin, saman kaavan mukaan toimivat vallan haastajatkin. Venäjän valtaeliitti ja turvallisuuselimet käyvät ankaraa valtataistelua keskenään, ja presidenttiä on muistutettu kuolevaisuudesta muun muassa hänen virka-autolleen aiheutetun ja vakikuljettajan kuolemaan johtaneen kolarin välityksellä. Johto vastaa jatkuvin puhdistuksin samalla kun presidentin auktoriteettiasemaa horjutetaan huhuin ja pienin provokaatioin. Tämän kamppailun keskellä kukaan ei huolehdi maan taloudesta; kasvun turvaamisen sijasta rahaa otetaan omien etujen valvomiseksi sieltä mistä sitä löytyy.

Koko maa on siten ajautunut kollektiiviseen normittomuuteen, missä kirjaimellisesti mitä hyvänsä voi tapahtua. Sekä venäläisten itsensä että muun maailman kannalta tilanteen tekee vaaralliseksi se, että maalla on käytettävissään valtava määrä tuhovoimaisia aseita. Kertaakaan ennen ihmiskunnan historiassa näin tehokas arsenaali ei ole ollut näin vastuuttomissa käsissä. Ja vain kolmen miehen – presidentin, puolustusministerin ja armeijan esikuntapäällikön – napinpainalluksella voidaan tuhota koko maailma.

Vaikka kuvattu kehitys on edennyt pisimmälle Venäjällä, ajautuminen normittomuuteen näkyy muuallakin. Ilmeinen esimerkki tästä on se mielivalta, jota ISIS harjoittaa valtaamillaan alueilla. Yhdysvallatkaan ole immuuni normien murenemiseen liittyville riskeille varsinkin jos Donald Trump voittaa maan presidentinvaalit. Mies itse on paljastanut todellisen karvansa muun muassa eläimellistä suhtautumista naisiin ilmentävillä puheillaan.

Voidaanko suuntaa muuttaa?

Jos näköala ei tunnut houkuttelevalta, on korkea aika ryhtyä toimiin ihmisten keskinäistä kanssakäymistä säätelevien normien palauttamiseksi kunniaan. Keskeisin kohde on tällöin Venäjä. Kansainvälisen yhteisön on saatava maa hillitsemään hyökkäystoimiaan Syyriassa, sallimaan avustusjärjestöjen toiminta, lopettamaan provokatiiviset sotaharjoitukset sekä kunnioittamaan vieraiden valtioiden suvereniteettia niin alueellisesti kuin kybermaailmassakin. Samalla maa on pakotettava noudattamaan normaaleja valtioiden kanssakäymisen pelisääntöjä sekä toimimaan sillä vastuullisuudella, jota voidaan edellyttää kaikilta ydinaseita omistavilta valtioilta.

Ulkopuolelta käsin ei ole mahdollista tehdä muuta kuin asettaa rajoja yksittäisen valtion toiminnalle taloudellisin pakottein ja osoittamalla, että aggressioihin ollaan valmiita tarvittaessa vastaamaan riittävällä voimalla. Venäläisten itsensä tehtäväksi jää maansa poliittisen kulttuurin saattaminen terveemmälle pohjalle.

Jos normien rapautumisen trendi saadaan taittumaan Venäjällä, trendi menettää todennäköisesti teränsä muuallakin. Tuolloin voimme alkaa jälleen paluun kohti sivistyneempää maailmaa. Mutta kehitys voi edetä päinvastaiseenkin suuntaan, eikä käänteen toteuttamiseen ole enää paljon aikaa käytettävissä. Siksi päättäjämmekin on saatava ymmärtämään tilanteen vakavuus, ja mieluummin tänään kuin vasta huomenna. 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (9 kommenttia)

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

Onko Putinin rikosten lista jo niin pitkä, että enää ei ole millään mitään väliä?

--

Syyria on Venäjälle hyödyllinen sisä- ja ulkopoliittinen peliväline. Liian hyödyllinen. Siksi tuota hyötyä pitää vähentää esim. lisäämällä Venäjään kohdistuvia sanktioita.

Käyttäjän AnttiJuhaniKasvio kuva
Antti Kasvio

Jokainen meistä on vastuussa tekemisistään - presidenttejä myöten. Silti yhden ihmisen demonisointi olisi aivan liian helppo selitys Venäjän politiikan nykyisille ongelmille.

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

Totta, koko kokonaisuus on kompleksinen.

Vanha Venäjä elää edelleen, eikä juuri mikään ole muuttunut. Käytännössä Putin on uudelleenpystyttänyt tsaarikeskeisen feodalistisen (=oligarkit) järjestelmän.

Uusi Venäjä syntyy joskus, mutta siihen taitaa vierähtää muutama sukupolvi.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila

Jemen, Saudit ja USA? Vai oliko tämä kilpailu normittomuudesta?

Käyttäjän AnttiJuhaniKasvio kuva
Antti Kasvio

Maailma ja kansainvälinen politiikka eivät ole milloinkaan mustavalkoisia. Yhdysvaltoja voitiin arvostella etenkin George W. Bushin presidenttikaudella sotilaallisen ylivertaisuuden turvin toteutetuista mielivaltaisista toimista, ja kysyä voidaan myös presidentti Obaman kaudella eri puolella maailmaa toteutettujen tappavien lennokki-iskujen legitiimisyyttä. Saudi-Arabian topiminta Jemenissä on monelta osin täysin tuomittavaa.

Useimmat maailman maat - USA ja Saudi-Arabia mukaanluettuina - tunnustavat kuitenkin ainakin periaatteessa sääntöihin perustuvan maailmanjärjestyksen olemassaolon ja pyrkivät käytännössäkin enimmäkseen toimimaan sen normien mukaisesti. Sen sijaan presidentti Putin ilmoitti jo pari vuotta sitten Venäjän sanoutuvan irti näiden pelisääntöjen noudattamisesta, ja juuri niin maa on toiminnut myös käytännössä. Eli normittomuudessa on aste-eroja, ja Venäjä on tässä suhteessa asettunut ihan omiin sfääreihinsä - kuten Itämeren rannoilla asuessamme voimme omakohtaisesti todistaa.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila

Saudi-Arabia kunnostautuu nimenomaan ihmisoikeuksien alalla, ja on jättänyt allekirjoittamatta, ratifioimatta ja saattamasta voimaan useimmat ihmisoikeuksia koskevat keskeiset kansainväliset sopimukset. Ei Saudi-Arabia toimi sen enempää "maailmanjärjestyksen normien mukaan" kuin Venäjäkään, se sattuu vain olemaan heikompi sotilaallisesti, vaikka Yhdysvallat älyttömyydessään sitä koko ajan tukee, vaikka Saudi-Arabia on selkeästi terroristivaltio. Yhdysvaltain aseteollisuuden kannalta Saudit ovat huomattavan tärkeä kauppakumppani, ja ne "maailmanjärjestyksen normit" unohdetaan täysin, vaikka muiden niitä sitten edellytetään noudattavankin. Kummallista valkopesua. Ohessa University of Minnesotan lista "Ratification of International Human Rights Treaties - Saudi Kingdom". Se on niin pitkä, ettei onnistu lainaus kuin linkin kautta:

http://hrlibrary.umn.edu/research/ratification-sau...

Sama Yhdysvaltain osalta:

http://hrlibrary.umn.edu/research/ratification-USA...

Ja Venäjän:

http://hrlibrary.umn.edu/research/ratification-rus...

Suomessa näytetään näille kansainväilisille sopimuksille annettavan aivan erityistä arvoa, niin että otin nyt nämä normit esimerkiksi mitenkään vähättelemättä Venäjän toimia.

Käyttäjän AnttiJuhaniKasvio kuva
Antti Kasvio

En halua vähätellä lainkaan ihmisoikeuksia koskevien kansainvälisten sopimusten merkitystä. On hyvin valitettavaa, että oman etunsa vuoksi monet vahvat valtiot jättävät niitä allekirjoittamatta. Yhdysvalloissa isona esteenä on ollut republikaanienemmistöinen kongressi, joka pystyy estämään sopimusten tekeminen silloinkin kun presidentti on niiden kannalla.

Pelkästään tämä tekijä ei kuitenkaan oikeuta päättelemään, että kaikki tässä suhteessa samalla viivalla olevat maat olisivat yhtä holtittomia myös tosiasiallisessa käyttäytymisessään.

Venäjän toiminta rinnastuu lähinnä siihen, että joku alkaa riehua kännissä kapakassa konetuliaseella varustettuna. Sekä maailmanpolitiikan että lähikapakan tasolla sellainen saa muut levottomiksi.

Niko Sillanpää

"Maassa on luotu populismiin, valehteluun, opposition vainoamiseen ja kansallisen erityisyyden korostukseen perustuva johtajuusinstituutio."

Luotu? Noinhan siellä on ollut aina.

Käyttäjän AnttiJuhaniKasvio kuva
Antti Kasvio

Jossakin määrin kyllä, mutta aika yleisen tulkinnan mukaan toden puhumisen arvostus on nimenomaan viime aikoina pudonnut todella rajusti.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset