*

AnttiJuhaniKasvio

Nouseeko Suomi kuluttamalla?

  • BKT:n ja yksityisten kulutusmenojen määrän kehitys Suomessa 4/2007-2/2016
    BKT:n ja yksityisten kulutusmenojen määrän kehitys Suomessa 4/2007-2/2016

Vaikka hallitus, oppositio ja työmarkkinajärjestöt ovat eri mieltä monista asioista, konsensus vallitsee kulutuskysynnän ylläpitämisen tärkeydestä. Sen uskotaan vetävän tuotannon nousuun niin, että maahamme saadaan lisää työpaikkoja. Vasta eilenhän kilisteltiin näyttävästi shamppanjalaseja kun oli saatu varmuus kunta-alan kikystä ja sen myötä varmistuvista runsaan viidensadan miljoonan euron veronalennuksista.

Ennen liikoja tuuletuksia kannattaa kuitenkin katsoa, miten kysynnän veto on tähän saakka toiminut. Tarkoitusta varten katsoin kansantalouden tilinpidosta, miten Suomen bruttokansantuotteen ja yksityisten kulutusmenojen määrät ovat kehittyneet edellisen noususuhdanteen huipun eli vuoden 2007 viimeisen neljänneksen jälkeen (ks. kuvio).

Tilinpidon tietojen mukaan Suomen BKT on matanut kutakuinkin paikallaan jo noin neljän vuoden ajan seitsemisen prosenttia vuoden 2007 lopun tason alapuolella, kun taas yksityiset kulutusmenot ovat nousseet niin, että ne ylsivät tämän vuoden toisella neljänneksellä jo noin yhdeksän prosenttia vuoden 2007 lopun tasoa korkeammalle.

Toki jos kulutus olisi kehittynyt huonommin, myös Suomen nykyiset BKT-luvut näyttäisivät vielä rumemmilta. Mutta eikö päättäjien ala olla jo aika tunnustaa, että pelkkä velkavetoinen yksityisen kulutuskysynnän kasvattaminen ei nykyoloissa riitä vetämään tuotantoa ja työllisyyttä toivottuun kasvuun? Positiivisen käänteen aikaansaamiseksi tarvitaan todellisia taloutemme kilpailukykyä vahvistavia toimia, isoja rakenteellisia uudistuksia ja kansantalouden voimavarojen laajamittaista uudelleensuuntaamista. 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän MarttiHaverinen kuva
Martti Haverinen

"Mutta eikö päättäjien ala olla jo aika tunnustaa, että pelkkä velkavetoinen yksityisen kulutuskysynnän kasvattaminen ei nykyoloissa riitä vetämään tuotantoa ja työllisyyttä toivottuun kasvuun? "

Tarkoitatko tällä yksityistä vaiko julkista velkaantumista? Laskusuhdanteessahan yksityinen velkaantuminen laskee ja julkinen kasvaa.

Näkyykö käppyrässä asumisen hinnan nousu, alv.n korotus... ja onko myös niin, että ne joilla on turvattu taloudellinen asema, ostavat nyt jotakin, mikä on halpaa, köyhempien edelleen pitäytyessä vaatimattoman kulutuksen tasossa? Ja kuinka bkt:n käyrään vaikuttaa uuden auton hankkiminen... kulutuskäyrässä se näkyy (yhtään uutta autoa en ole vielä tähän ikään ostanut, 10-vuotiaita enimmäkseen)

Käyttäjän AnttiJuhaniKasvio kuva
Antti Kasvio

Velanotto on lisääntynyt Suomessa reippaasti niin kotitalouksissa, yrityssektorilla kuin julkisellakin sektorilla. Sektorien yhteenlasketun velkamäärän suhde bruttokansantuotteeseen on kasvanut vuodesta 2007 lähtien runsaasta kahdesta noin kolmen bruttokansantuotteen suuruiseksi. Luvut ovat EU:n komission tekemästä Suomen talouden tilaa käsittelevästä raportista, joka löytyy myös Valtiovarainministeriön verkkosivuilta osoitteesta http://vm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/eu-n-komi... .

Käyrät perustuvat kansantalouden tilinpidon kausitasoitettuihin ja työpäiväkorjattuihin viitevuoden 2010 hinnoin esitettyihin lukuihin. Eli siinä tarkastellaan yksinomaan tuotannon ja kulutuksen yhteenlaskettuja volyymeja.

Uuden auton hankkiminen on kulutusta, sen mahdollinen valmistaminen Suomessa sekä autojen kotimainen myynti, mainonta, huolto yms. ovat tuotantoa.

Kulutuksen jakautumisessa eri sosiaaliryhmien kesken mahdollisesti tapahtuneet muutokset ovat eri asia ja niitä joudutaan tarkastelemaan ihan eri tilastoista.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset