AnttiJuhaniKasvio

Syyrian sotku pahenee - entä Uzbekistan?

Syyrian sota lakkasi kauan sitten olemasta pelkkä sisällissota. Osapuolten lisääntyessä sodan rintamalinjat ja liittolaissuhteet monimutkaistuvat, ja riski konfliktin laajenemisesta kasvaa samalla kun syyrialaiset itse jäävät yhä pahemmin ulkopuolisten nujakoinnin jalkoihin. Uzbekistanin diktaattorin kuolema ja sitä väistämättä seuraava valtataistelu voi hyvin muuttua uudeksi Syyrian kaltaiseksi kansainväliseksi pelikentäksi.

Syyria

Jo alkuvaiheista lähtien Syyrian sisällissotaan on osallistunut tunnetusti paljon ulkopuolisia. Al-Assadin hallinto sai nopeasti tuekseen Iranin vallankumouskaartin ja Hizbollahin taistelijoita Libanonista. Lisäksi kaikki osapuolet ovat saaneet paljon ulkopuolista raha- ja aseapua sekä myös muista maista tulleita taistelijoita. Länsimaat pyrkivät alkuvaiheessa pysyttelemään konfliktin ulkopuolella, mutta kurdien puolustaessa jesidejä kansanmurhalta se ryhtyi tukemaan heitä ilmaiskuin, ja myöhemmin ilma-asetta on käytetty ISISin asemien tuhoamiseksi.

Oleellisin laajennus tapahtui vajaat pari vuotta sitten Venäjän tuotua omat ilmavoimansa Syyriaan ja otettua itselleen pääroolin opposition hallitsemille alueille suunnatuissa pommituksissa. Viime kuussa Turkki lähetti omat joukkonsa rajan yli karkoittamaan kurdit kauemmaksi, ja samassa kuussa Kiinan kansanarmeijan korkea edustaja vieraili Damaskoksessa lupaamassa tukea al-Assadin joukoille. Iran on reagoinut Turkin operaatioon esittämällä uhkavaatimuksen maan joukkojen välittömästä vetämisestä pois Syyrian alueelta. Israel on luonnollisesti seurannut koko ajan tarkkaan pohjoisen rajanaapurinsa tapahtumia pyrkien varmistamaan, ettei maa ajaudu siihen vihamielisesti suhtautuvien ääri-islamistien valtaan.

Siten Syyriassa tapetaan ihmisiä entistä kiivaammin suuntaan ja toiseen samalla kun syyrialaiset ovat jäämässä sivurooliin itse sotatapahtumissa. Lisäksi toimijoiden liittolaissuhteet ja rintamalinjat muuttuvat koko ajan monimutkaisemmiksi. Joka osapuolella on omat erityiset päämääränsä, ja kulloisetkin partnerit ja vastustajat valitaan niiden eteenpäinviemisen näkökulmasta. Tilanne voi milloin hyvänsä johtaa yhteentörmäyksiin, joiden seurauksena sota eskaloituu hetkessä kokonaan uusiin mittasuhteisiin.  Samalla rauhan saavuttamisen mahdollisuudet karkaavat yhä kauemmaksi.

YK on ajettu konfliktissa sivustakatsojaksi niin, ettei se pysty puuttumaan edes hallinnon harjoittamaan kemiallisten aseiden käyttöön. Samalla konfliktin uhreille tarkoitetut avustusvarat valuvat suureksi osaksi maan tyrannin ja hänen lähipiirinsä taskuihin.

Uzbekistan

Uzbekistania koko valtion olemassaolon ajan yksinvaltaisesti hallinnut Islam Karimov on kuollut – virallista vahvistusta vielä odotetaan - ilman että vallanperimystä olisi varmistettu etukäteen. Siksi maassa käynnistyy väistämättä ankara kamppailu johtoasemasta. Huolestuneimpia tilanteesta ollaan Kremlissä sen vuoksi, että presidentti Putin pelkää hysteerisesti uusia värivallankumouksia ja etenkin sellaisten leviämistä Venäjälle.

Kreml voikin varoittaa jo pian selkeäsanaisesti ulkopuolisia puuttumasta Uzbekistanin tilanteeseen samalla kun se itse tekee ahkerasti töitä mieluisan johdon valinnan varmistamiseksi. Mutta myös länsimaat ovat kiinnostuneita Uzbekistanin tilanteesta jo maan strategisen sijainnin vuoksi. Naapurimaat tietävät Uzbekistanin tapahtumien heijastuvan herkästi niiden omaan tilanteeseen, kun taas Kiinan näkökulmasta maa on oleellinen etappi suurimittaisessa silkkitiehankkeessa. Viime aikoina kaavaillut suuret öljy- ja kaasuputkihankkeet varmistavat useiden maiden kiinnostuksen Uzbekistanin tapahtumia kohtaan myös Kaspian meren länsipuolella.

Siten Uzbekistanissa käynnistynee kiivas valtapeli, jossa Syyrian tapaan ratkaisevaa ei ole se, miten uzbekistanilaiset itse haluaisivat ryhtyä kehittämään maataan.  Sitä emme vielä tiedä, kuinka veriseksi peli muodostuu ja miten se vaikuttaa Keski-Aasian tilanteeseen laajemmin. Sopii toivoa parasta.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän VilleMaki kuva
Ville Mäki

Uzbekistanin tilanne voi todellakin mudostua helposti sotkuiseksi, ellei uusi johtaja saa pian vakiinettua asemaansa.

Tosin on näitä mahdollisia kriisipesäkeitä muuallakain. Muun muassa Zimbabwen diktaattori Robert Mugabe on jo yli yhdeksänkymmenen, joten hänen kuolemansa on jo hyvin lähellä. Sekin maa voi ajauttua sisällissotaan.

Nämä mahdolliset sisällissodat voivat heijastua Euroopaan ikävästi uuden pakolaisaallon myötä.

Käyttäjän MikaRiik kuva
Mika Riikonen

Venäjä on perinteisesti satsannut siihen, että sen liittolaisvaltion johdossa on enemmän tai vähemmän autoritäärinen henkilö. Tämä siitä syystä, että Venäjän on niin paljon helpompi pitää (lahjoa) yksi henkilö omalla puolellaan kuin että valtion johto olisi hajautetumpi (demokraattinen).

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset