*

AnttiJuhaniKasvio

Match made in heaven

Helsingin Sanomat kirjoitti tänään kauniisti ihmisistä, jotka löytävät oitis saman aaltopituuden niin, että heidän aivotoimintansa alkavat peilata toisiaan. Yhteistä tehtävää suoritettaessa heidän sydämensykkeensäkin tahdistuu rakastavaisten tavoin. Jotakin tällaista näyttää olevan meneillään presidentti Putinin ja presidenttiehdokas Donald Trumpin välillä.

Sekä presidentti Putin että ehdokas Trump näkevät itsensä mielellään vahvoina johtajina, jotka suhtautuvat lakiin ja oikeuteen lähinnä vain oman tahtonsa toteuttamisen välikappaleina. He eivät halua sitoa käsiään turhanpäiväisillä kansainvälisillä sopimuksilla tai diplomatian pelisäännöillä, vaan nojaavat valtioiden välisissä suhteissa vahvemman oikeuteen. Tämän pohjalta he ovat valmiita sopimuksiin etupiirien jakamisesta keskenään.

Trumpin maailmankuva käy hyvin yksiin hänen kokeneemman kollegansa kanssa myös siten, että molempien mielestä amerikkalaisessa yhteiskunnassa kaikki on nykyisin pielessä, kun taas Venäjän ongelmista molemmat vaikenevat häveliäästi.

Molemmat miehet hakeutuvat mielellään kauniista koristeista käyvien nuorten naisten seuraan.  Molemmat pitävät luksuksesta ja runsaista kultauksista sisustuksissaan. He vähät välittävät poliittisen korrektisuuden vaatimuksista, ja molemmat haluavat ajaa väärännäköiset ja –uskoiset maahanmuuttajat omien rajojensa ulkopuolelle.

Sekä Putin että Trump ovat yhtä mieltä siitä, että Yhdysvaltojen ei kannata tuhlata rahojaan Naton eurooppalaisten jäsenmaiden puolustamiseen – eikä ainakaan Baltian maiden, joiden väestöstäkin aika iso osa on venäläisiä. Heidän mielestään Yhdysvaltain oli aikanaan aivan turha sotkeutua asioihin Irakissa, Libyassa ja Syyriassa, olivathan niissä vahvat miehet omasta takaa pitämässä kansojaan kurissa ja järjestyksessä.

Kaiken kukkuraksi Trump on palkannut Venäjälle paennutta Ukrainan ex-presidenttiä palvelleen Paul Manafortin johtamaan omaa imagokampanjaansa. FSB on ilmeisesti hakkeroituttanut demokraattien sähköpostipalvelimen edesauttaakseen Trumpin vaalityötä, ja nyt Trump haluaisi saada Hillary Clintonin ulkoministeriaikaiset sähköpostiviestit Kremlin nähtäville.

Millähän mielellä republikaanipuolueen kokeneet ulko- ja turvallisuuspolitiikan strategit seurailevat tämän amerikkalaisen tosielämän saippuaoopperan kehittymistä? Ja pysyykö Dwight Eisenhower kääntymättä haudassaan?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset