AnttiJuhaniKasvio

Alasajojen päivä

Microsoftin ilmoitus matkapuhelinliiketoiminnan alasajosta ja hallituksen päätös Talvivaaran kaivostoiminnan lopettamisesta ovat isoja asioita koko Suomen talouden ja yhteiskunnan kannalta. Toivottavasti niistä osataan ottaa oppia.

Microsoft

Microsoftin pääjohtajan Satya Nadellan nimissä tänään julkistettu tiedote yhtiön matkapuhelinvalmistuksen ’virtaviivaistamisesta’ ei ole mikään yllätys yhtiön aiemmin julkistamien yleisten strategisten linjausten ja tuotteiden lähes olemattomiin supistuneen kaupallisen menestyksen valossa. Suomen osalta päätös merkitsee kuitenkin lähes lopullista päätepistettä runsaat pari vuosikymmentä sitten alkaneelle huikealle menestystarinalle.

Itselläni oli hyvä mahdollisuus seurata tuota kehityskaarta melko läheltä sen vuoksi, että työskentelin vuosituhannen vaihteessa kymmenen vuoden ajan päätoimisesti erilaisten tietoyhteiskuntahankkeiden parissa. Pääsin siten omakohtaisestikin nauttimaan siitä hyvin erityislaatuisesta ilmapiiristä, joka vallitsi aikana jolloin Nokian matkapuhelintuotanto laajeni räjähdysmäisesti, Suomi oli oikeasti edelläkävijä uudenlaisten viestintäkulttuurien rakentamisessa ja odotukset alan liiketoimintojen arvon kasvusta kohosivat taivaisiin.

Toki aika pian pääsimme kokemaan myös uuden talouden finanssikuplan romahduksen, menestysten tuottaman katteettoman uskon osaamisemme ainutkertaisuuteen sekä merkit siitä, ettei tuo osaaminen kyennyt kasvamaan siinä tahdissa kuin menestyminen kivenkovassa maailmanluokan kilpailussa olisi edellyttänyt. Puutteet tulivat ikävällä tavalla näkyviin siinä vaiheessa kun Nokia joutui kilpailemaan vanhentuneilla ratkaisuillaan Samsungin, Googlen ja Applen kehittämiä ylivoimaisia tuotteita vastaan.

Osin kyse oli Nokiasta ja sen johtamisessa esiintyneistä puutteista ja osin innovaatiojärjestelmämme kilpailukyvyttömyydestä.  On vaikea ajatella Suomessa päästävän uudestaan kunnon nousuun ennen kuin tehdyt virheet ja niiden syyt on eritelty kunnolla ja toimintaa ryhdytään korjaamaan johtopäätösten mukaisesti. Toistaiseksi emme ole tässä tilanteessa, mistä kertovat yhtäältä edelleen jatkuva hehkutus Suomesta digitalisaation edelläkävijämaana sekä toisaalta tiedeyhteisömme halu työntää innovaatiot paikkaan, jota en viitsi tässä yhteydessä mainita edes latinaksi.

Talvivaara

Talvivaara ei missään vaiheessa ehtinyt nousta taloudelliselta merkitykseltään lähellekään Nokian matkapuhelinliiketoimintoja, vaikka yhtiö kävi hetkellisesti Lontoon pörssissä. Mutta valtiollisen elinkeinopolitiikan kannalta katsottuna kaivoshankkeessa on ennätetty polttaa paljon enemmän yhteiskunnan varoja kuin esimerkiksi kolmannesvuosisata sitten niinikään onnettomasti päättyneessä Valcon kuvaputkitehdashankkeessa. Ja paljon kalliimmaksi lysti olisi tullut, ellei hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta olisi nyt ottanut järkeä käteensä ja puhaltanut peliä poikki.

Toki ministerivaliokunnan päätöksessä mainitaan mahdollisuus toiminnan jatkamiseen, jos mukaan löydetään riittävä määrä yksityisiä rahoittajia. Mutta sellaista ihmettä ei tule tapahtumaan, ja siksi edessä on useita vuosia kestävä toiminnan alasajo. Toivottavasti se onnistutaan toteuttamaan aheuttamatta kovin paljon lisävaurioita ympäristölle jo toteutuneiden lisäksi.

Kainuun aluetaloudelle toiminnan alasajo aiheuttaa ilman muuta isoja sopeutumisvaikeuksia, joita alue ei toivottavasti joudu kantamaan yksin. Hyväksi puoleksi uutisessa jää kuitenkin se, että nyt malmivaranto jää alueen maaperään odottamaan aikaa, jolloin sen hyödyntäminen on taloudellisesti erittäin kannattavaa. Sellainenkin vielä tulee, vuorenvarmasti.

Suomi

Talousennustajat ovat viime päivinä viilanneet Suomen tämän vuoden talouskehitystä koskevia arvioita hieman aiempaa positiivisemmiksi. Tämän päivän uutiset väräyttävät viisaria jälleen päinvastaiseen suuntaan. Mutta isoilla uutisilla on taipumus pysäyttää meidät miettimään, missä olemme ja mihin oikein olemme menossa. Jos näin käy nytkin, päivän vaikutukset voivat aikaa myöten kääntyä voiton puolelle.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (12 kommenttia)

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Kukahan keksii ilkeimmän kommentin silloin, kun Talvivaaran alasajo on kestänyt viisi vuotta, ja nikkelin hinta kivunnut ylöspäin saman ajan?

Käyttäjän AnttiJuhaniKasvio kuva
Antti Kasvio

Nikkelin hinta määräytyy pitkälti teräksen tuotannon perusteella ja Kiina on rakentanut niin huikean ylikapasiteetin että merkittävä hinnan nousu tuolla aikajänteellä on hyvin epätodennäköistä.

On normaalia jättää raaka-ainelähteitä lepäämään ja ottaa niitä uudelleen käyttöön markkinatilanteen mukaan. Näinhän tehdään esim. USAn liuskeöljykentillä.

Käyttäjän RalfKarlsson kuva
Ralf Karlsson

Talvivaara ei valmista nikkeliä vaan nikkelikobolttisulfidia joka jalostetaan Norilskin tehtaissa. Tästä toimenpiteestä Talvivaara maksaa noin 24% tuotosta.
Tästä linkistä voit lukea miten jo 2013 kun nikkelin hinta oli korkeampi toiminta oli tappiollista ja miten Talvivaara tuotti nikkeliä vuoteen 2013 asti. Huomaa myös että se jo silloin oli tappiollista toimintaa vaikka nikkelin hinta oli huomattavasti korkeammalla kuin nyt.

http://www.suomenluonto.fi/blogit/talvivaaran-kork...

Tästä näet nikkelin maailmanmarkkinahinnat viiden vuoden ajalta. Talvivaara ei ole tuottanut liottamalla niin suuria määriä että se olisi ollut kannattavaa ja maailmanmarkkinahinnat ovat romahtaneet. Valtion tehtävänä ei ole spekuloida verovaroilla josko nikkelin hinta nousisi ja rahoittaa Talvivaaran tappioillista toimintaa sadoilla miljoonilla.

http://porssi.taloussanomat.fi/commodities/startel...

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Norilsk Nickel on venäläisomisteinen. Miten paljon sen tuloista häviää naapuriin? Paljonko maksaa veroja Suomeen? Mitä emme nikkelistä tiedä? Kaikki nikkeli ei mene teräksen valmistukseen. Norilsk Nickel Harjavaltatuottaa nikkelikemikaaleja pääasiassa elektroniikka- ja akkuteollisuudelle. Valtaosa venäläisomisteisen Norilsk Nickel Harjavallan tuotteista menee vientiin.

Miten Talvivaaran alasajo heijastuu muualle esimerkiksi Norilsk Nickelsin työntekijöihin vai ostetaanko nikkeli silloin muualta, onko halvelmpaa?

http://www.norilsknickel.fi/fi/henkilosto/lue-nori...
http://www.palkkavertailu.com/palkat/norilsk%20nickel

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Ralf Karlsson

Valtio spekuloi veronmaksajien rahoilla joko suoraan tai Solidiumin kautta .n 20 miljardin euron omistuksilla.

Valtio on yksi suurimmista sijoittajista Helsingin pörssissä.

Käyttäjän ilkka07kiviniemi kuva
Ilkka Kiviniemi

Se on niin raskasta samaan aikaan olla ja olla olematta, kummallinen "kelluva markka" koko Suomi tänä päivänä. Näitä epävarmuutta luovia asioita on liian paljon, ratkaisu ei enää ole maan oma ja sisäinen. Ulkomaat määräävät paljon sitä hintaa, mitä itse jokainen joutuu maksamaan tavallaan. Olisi jotenkin pajon parempi, jos ei antaisi ulkomaisille, vieraskielisille ja melkein umpimielisille laitoksille pois omaansa. Nämä kun puhuvat usein mitä puhuvat, paljon rahasta johtuvaa propagandaa ja sitten huomataan, että eivät ne edes välitä tuon toisen maan tulevaisuudesta pätkän vertaa. Näin siis Microsoft konserni, ei ainoa maailmassa, mutta ne tulevat kun uskovat hyötyvänsä, lähtevät kun huomaavat käyvänsä tappiolla. Talvivaaran taru on hieman toinen, mutta nikkelin maailma on sekin ulkomailla saneltua arvoa. Suomen kai pitäisi huomata oman maansa arvo sisäisesti, eikä orjamaisesti myydä itseään maailman markkinoilla. USA hulluus on täysipäiselle käsittämätön muutaman valitun ökyrikkaus, eikä se koskaan saa koko kansaa voimaan hyvin. Sitä mallia ei saisi hyväksyä, jos aikoo kansakuntana selviytyä.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Patrian osuuksiakin myydään Norjaan. Koskahan saamme siitäkin takkiin? Onneksi sentään chipsituotanto jäi tänne. Olisi siinäkin joitakin työpaikkoja mennyt. Kyllä maailmalla tiedetään mikä kannattaa ja mitä täältä on hyvä ostaa pois.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Malmivarannon lepäämään jättäminen on tarjolla olevista ratkaisuista paras. Kun levon aikana rakennetaan kunnon puhdistamo, joka estää kaivosvesien luontoon pääsyn, toimii puhdistamo senkin jälkeen, kun kaivos käynnistetään uudelleen. Paras olla myymättä "aarretta" alihintaan ulkomaiselle sijoittajalle.

Niille eivät luontoarvot merkitse mitään. Joka tapauksessa suomalaisten on itse huolehdittava, että kaivosalueen päästöt saadaan niin vähiin kuin se suinkin on mahdollista ja tämä siitä riippumatta suljetaanko kaivos, vai jatketaanko toimintaa joko omilla tai ulkomaisella pääomalla.

Käyttäjän usjussi kuva
Heikki Karjalainen

Talvivaara on edelleenkin "aarre", jonka jatko pitää olla tarkoin käsissä.
Ratkaisun avain on vesitase ja vesien puhdistus. Jos ne saadaan kuntoon, toiminnan jatkaminen on täysin mahdollista. Viljon ehdotus on aivan hyvä.
Mutta mikään teollisuuslaitos ei pysy kasassa, jos sen toiminta kokonaan lopetataan, ei tämäkään.

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Niin. Miksi valtio ei laita esim. Outokumpua tai SSAB:tä lepäämään. Odottamaan parempia aikoja.

Valtio Outokummun (26%)ja SSAB:n (17%) suurimpana osakkeenomistajana on pumpannut Outokumpuun neljän vuoden aikana 500 milj euroa. SSAB:n tällä viikolla 92 milj. euroa.

Terästeollisuuden näkymät ovat surkeat. Yhtiöt ovat tuottaneet tappiota vuosi vuodelta ja osinkoja ei ole näkynyt eikä edes näkyvissä.

Voiko olla mahdollista, että nämä yhtiöt eivät enää koskaan tule olemaan kannattavia eivätkä tuota omistajilleen tuottoa ?

Tappiollinen tuotanto voi jatkua vuosikausia tai yhtiöt voivat tehdä konkurssin, mutta silti tuotantoa pidetään yllä. Miksi ? Siksi, että esim Outokummun omistajat uskovat ruostumattoman teräksen hinnan nousevan ja pelastavan yhtiön.

Saako valtio koskaan takaisin sijoittamaansa lisäpääomaa yhtiöstä (500 milj.€) ? Tuskin, mutta silti halutaan olla mukana kannattamattoman teräksen tuotannossa.

Ruostumattoman teräksen ja nikkelin hinta ovat toisistaan riippuvaisia. Kun uskotaan, että ruostumattoman teräksen hinta nousee, niin miksi ei uskota, että nikkelin hinta nousee ?

Nikkelin hinta on ollut korkeimmillaan $50 000/tonni. Nyt se on $8 000/tonni. Tässä on tämän raaka-aineen hinnan vaihteluväli. Öljyllä, kullalla, kuparilla ja uraanilla on omansa.

Valtio on näissä yhtiöissä osa-omistajana ja valtio ei voi ohittaa yhtiökokouksessa tehtyjä tai tulevia päätöksiä kuten nyt Talvivaaran kohdalla on mahdollista valtion ollessa yhtiön omistaja.

Talvivaaran osalta valtio-omistajankin pitää kyetä sietämään tappiollista toimintaa kuten valtio näyttää sietävän tappiolississa yhtiöissä joissa se on osaomistajana (Outokumpu, SSAB, Outotec, Finnair, etc), eikä pistää ensimmäisten vaikeuksien kohdatessa pillejä pussiin.

Talvivaaran kaivoksen alasajo on huono päätös ja Talvivaaraan investoidut eurot ja sulkemisesta aiheutuvat kustannukset ovat lopullisesti hukkaan heitettyä rahaa.

Talvivaaralla on tulevaisuutensa, koska on muistettava, että se nikkeli pysyy kaikesta huolimatta siellä maaperässä.

Käyttäjän AnttiJuhaniKasvio kuva
Antti Kasvio

Kaivostoiminnan kaltainen alkutuotanto ja prosessiteollisuus ovat toki aika eri asioita, eikä Talvivaaraa ja teräsyhtiöitä voi siksi noin vain rinnastaa toisiinsa. Lisäksi kannattaa ottaa huomioon, että terästä tuotetaan toki monenlaista ja pitkälle jalostettujen erikoisterästen markkinoiden logiikka eroaa oleellisesti tavanomaisen tuotannon piirissä vallitsevasta. Tämä ei tietysti tarkoita sitä, että tappioita pitäisi sietää määrättömiin terästeollisuudessakaan.

Talvivaaran osalta on joka tapauksessa selvää, ettei valtion kannata jatkaa toimintaa yksin vaan vasta kun mukaan saadaan myös yksityistä rahaa. Kaivosalan yritykset ovat erikoistuneet haistamaan hyvissä ajoin, milloin jonkin malmion hyödyntäminen on muodostumassa kannattavaksi, siihenhän niiden ansaintalogiikka perustuu. Talvivaaran perustajat juoksivat väärän vainun perässä käynnistäessään tuotannon juuri silloin kun nikkelin maailmanmarkkinahinta romahti.

Käyttäjän raffu kuva
Rafael Rantala

Nokia kaatui kansainväliseen politiikkaan (NSA jne) eikä teknologia osaamiseen. Itse asiassa hyppy "uuteen" oli lopullinen niitti ..
Ei jälkiviisautta ao. aikaan:
https://sites.google.com/site/nokiaplan/hot-news-1

Kaivovaara on ihan kotitekoinen tyhmyysnäyte, jossa markkinamies sai kansan uskomaan tuottoon vaikka euron tekemiseen meni 2 ja valtio vielä yritti jatkaa työllisyyspolitiikan vuoksi vaikka satasten tiputtaminen taivaalta olisi kannattavampaa...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset