AnttiJuhaniKasvio

Omituisia lukuja

Hallituksen tavoitteena on tuoreen kehyspäätöksen mukaan Suomen työllisyysasteen nostaminen 68 prosentista 72 prosenttiin eli 110 000 uuden työpaikan luominen. Kilpailukykysopimuksen toteutuessa hallitus arvioi ennustetun kasvun ja jo päätettyjen toimien perusteella tavoitteesta toteutuvan runsaat puolet.

Tiedotustilaisuudessa pitämässään esityksessä pääministeri arvioi, että nyt tehdyt kehyspäätökset ja yhteiskuntasopimus riittäisivät pysäyttämään Suomen julkisen velan beruttokansantuoteosuuden kasvun ja kääntämään sen jopa hienoiseen laskuun vuosina 2019-2020. Jos myös työllisyysaste saadaan nousemaan 72 prosenttiin, julkisen velan bkt-osuus supistuisi yli neljä prosenttia enemmän. Tämä merkitsee nykyrahassa arvioituna noin yhdeksää miljardia euroa.

Työllisyysaste on Tilastokeskuksen määritelmän mukaan työllisten osuus 15-64-vuotiaasta väestöstä. Tuoreimpien kausitasoitettujen lukujen mukaan työllisiä oli viime helmikuussa 2 430 tuhatta ja työllisyysaste 68 prosenttia. Saman organisaation laatiman väestöennusteen mukaan työikäisten määrä supistuu nykytasosta lähes neljälläkymmenellä tuhannella vuoteen 2020 mennessä.

Siten työllisyysasteen nostaminen nykyisestä 68,2 prosentista 72 prosenttiin tämän vuosikymmenen loppuun mennessä ei toisi 110 tuhatta työpaikkaa olemassaolevien lisäksi, vaan lisäys olisi vain vajaat neljäkymmentä tuhatta. Jos työllisyysasteen nousu kuitenkin keventäisi julkisen sektorin velkaa pääministerin arvioimilla noin yhdeksällä miljardilla eurolla, jokaisen synnytetyn lisätyöpaikan velkataakkaa keventävä vaikutus olisi runsaat parisataa tuhatta euroa. Siis yhteensä näin paljon jokainen työpaikan saanut lisäisi julkisen sektorin saamia veroja ja maksuja ja vähentäisi julkisia menoja.

Tämä on aika paljon varsinkin jos otamme huomioon, että työvoimatutkimuksessa työlliseksi määritellään jo yhden tutkimusviikolla tehdyn ansiotyötunnin perusteella. 

Jossakin selvästi mättää ja reilusti. Osaako kukaan sanoa missä?                 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän raimoylinen kuva
Raimo Ylinen

Hallituksen luvut ovat tosiaan mahdottomia! Voidaan lähteä laskemaan myös työttömien määrästä, joka todellisuudessa on varmaan 450000 ja näistä aiheutuvat kustannukset 4,5 miljardia vuodessa eli kukin työtön maksaa 10000 euroa. Jos nyt saataisiin 110000 näistä työllistettyä, niin saataisiin säästöä 1 miljardi vuodessa. 8 miljardia pitäisi siis saada lisätuloina eli jokaisen työllistetyn tulisi tuottaa yli 70000. Jos uusien työpaikkojen määrä onkin vain 40000, niin saadaan juuri laskemasi 200000 euroa.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Missä mättää? Vaalituloksessa :)

Käyttäjän raimoylinen kuva
Raimo Ylinen

Olisikohan vika VVM:n ja ETLA:n ekonomistien laskutaidossa?

Käyttäjän AnttiJuhaniKasvio kuva
Antti Kasvio

No yhden selityksen löysin tuohon työllisyysasteen ja tavoitellun työpaikkalisäyksen suureen epäsuhtaan. Tilastokeskus laskee 15-64-vuotiaiden työllisyysasteeseen mukaan myös tuon ikärajan ulkopuolella olevat työlliset. Jos siis ikäihmisten työhönosallistumisaktiivisuus kohoaa riittävästi vuoteen 2020 mennessä, hallituksen kahden työllisyystavoitteen välinen epäsuhta voi poistuakin.

Koska kuitenkin myös työurien pirstoutuminen etenkin nuorempien ikäluokkien keskuudessa todennäköisesti jatkuu, suhtaudun hyvin epäillen tavoitteen käytännön toteutumiseen hallituksen esittämillä eväillä. Ja aivan erityisesti sen odotettuihin julkistaloutta tasapainottaviin vaikutuksiin.

Se kyllä on sinänsä totta, että yhteiskunnan todellinen aktiivisuuden aste - siis työteliäisyytemme - on avainasemassa julkistalouden tasapainottamispyrkimysten kannalta.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset