Millaiseksi muodostuu Syyrian tragedian seuraava näytös?
YK:n johdolla järjestetyt Syyrian rauhanneuvottelut ovat tauolla, mutta sotatoimet voivat vaimentua ilman niitäkin. Näin voi käydä jo lähipäivinä, jos al-Assadin hallinnon joukot, Iranin vallankumouskaartilaiset ja Venäjän ilmavoimat saavat Aleppon kokonaan hallintaansa. Tuolloin saarroksiin jääneet hallinnon vastustajat tai sellaisiksi epäillyt tapetaan ja loput joutuvat alistumaan valtaryhmittymän ylläpitämään hirmuhallintoon. Ulos päässeet pyrkivät pakenemaan Turkin puolelle.
Koko maata al-Assadin hallinto tuskin saa komentoonsa, vaan osa siitä jäänee jatkossakin ISISin hallintaan. Tämä sopii niin Venäjälle kuin al-Assadin juntallekin, sillä näin osa maan hallinnon pyörittämisestä jää ISISin vastuulle. Keskinäinen kauppa ISISin ja al-Assadin lähipiirin välillä on pyörinyt kohtalaisen hyvin tähänkin saakka. ISISin toiminnan jatkuminen alueella on piikki länsimaiden lihassa samalla kun se varmistaa Eurooppaan suuntautuvien pakolaisvirtojen jatkumisen maan kaikista osista.
Sen paremmin länsimailla, Saudi-Arabialla liittolaisineen kuin Turkillakaan ei todennäköisesti ole enää riittävästi aikaa lisätä tukeaan Syyrian demokraattiselle oppositiolle niin, että Aleppon puolustuksen murtuminen saataisiin estettyä. Länsimailla ei liene erityisemmin haluakaan lisätä merkittävästi sotilaallista apua Syyrian oppositiovoimille, vaikka tätä on toivottu hartaasti kapinan alusta lähtien.
Päältä katsoen asetelma näyttää siten merkittävältä voitolta Venäjän johdon harjoittamalle ulkopolitiikalle. Samalla paineet heikoiksi koettuja läntisiä johtajia vastaan lisääntyvät edelleen. Todellisuudessa kuitenkin Venäjän julmat ilmapommitukset Syyriassa ovat tehneet ison tahran maan muutoinkin huonolle kansainväliselle maineelle. Myös pakolaisvirtojen kasvusta huolestuneet eurooppalaiset näkevät tähänastista selvemmin Venäjän roolin niiden ylläpitämisessä.
Jos länsimaissa olisi muutoin ehkä esiintynytkin halua päästä vähitellen irti Venäjää vastaan suunnatuista talouspakotteista, maan toimet Syyriassa ovat siirtäneet tällaiset aikeet kauas tulevaisuuteen.
Al-Assadin hallinto on heikko ja sen kannatuspohja maan kansalaisten keskuudessa on erittäin ohut. Siksi hallinnon pystyssäpysyminen edellyttää Venäjältä jatkuvaa taloudellista ja sotilaallista tukea. Ja koko Syyria on niin perusteellisesti raunioina, että jo alkeellisinkin paluu kohti normaalia elämää vaatii valtavasti resursseja.
Jäljelle jää siten todennäköisesti nykyisen Tshetshenian kaltainen hirmuhallinto, joka elää symbioosissa ISISin omilla alueillaan harjoittaman sorron kanssa. Sisäiset paineet tilanteen muuttamiseksi ovat valtavia, ja lisäksi Venäjä joutuu olemaan koko ajan varuillaan sekä Turkin että Saudi-Arabian ja muiden Persianlahden alueen arabimaiden mahdollisten reaktioiden suhteen.
Oman höysteensä tilanteelle antaa se chicken game, johon Venäjän ja Turkin autoritaariset, häikäilemättömät ja ylisuurella egolla varustetut johtajat ovat keskenään ajautuneet ja joka voi johtaa lähes millaiseen typeryyteen hyvänsä.
Eli Syyrian operaatiosta ei tule uutta jalokiveä Kremlin isännän valtikkaan, vaan pikemminkin se tulee muistuttamaan olemassaolostaan takapuolen alla palavan kynttilän tavoin. Mutta eipä lännelläkään ole syytä onnitella itseään tapahtumien kulusta.
Tuo chicken game ei Venäjän osalta rajoitu nokkimisjärjestysnäytöksiin Turkin kanssa, vaan Putinin mielessä kalkkunaakin (turkey) isompi kana on kynittävänä EU:n ja koko Lännen kanssa. Ikävä kyllä pakolaisten ja euroopan veronmaksajien ja turvallisuuden kustannuksella.
Ukrainan picnictyyliin alkanut mutta sittemmin vaikeutunut venäläisanschluss poiki uusiutuneen pakolaiskriisin Eurooppaan.
Venäjä pyrkii toiminnallaan saamaan Euroopan harmiksi niin paljon pakolaisia kuin mahdollista ja lisäksi rahoittaa ja tukee yhteiskuntarauhaa ja vakautta horjuttavia rasistisia/anarkistisia/natsistisia ym. viharyhmiä oikealla ja vasemmalla. Kaiketi Kreml tähtää tällä hajottamispoitiikallaan myös hallitsemaan kahdenkeskisiin neuvotteluihin taipuvia naapureitaan, ja tietysti saamaan paremmat asemat pitääkseen Krimin ja ehkä itäisenkin Ukrainan itsellään: http://www.verkkouutiset.fi/ulkomaat/venaja_pakola…
Ilmoita asiaton viesti
Antti Kasvio kirjoittaa Syyriasta: ”Tuolloin saarroksiin jääneet hallinnon vastustajat tai sellaisiksi epäillyt tapetaan ja loput joutuvat alistumaan valtaryhmittymän ylläpitämään hirmuhallintoon.”
Kyllä yleinen käsitys on sellainen, että kapinallisten ja terroristien (al-Qaida, al-Nusra, ISIS-armeija, ymv.) valtaamilla alueille vallitsee todellinen hirmuhallinto joukkoteloituksineen. Tämän tunnustaa länsimediakin, vaikka ei siitä Venäjä-vastaisuuden huumassa paljon kirjoittele.
Yle on lähettänyt tunnetun russofobin Antti Kurosen Turkin rajalle mustamaalaamaan Venäjää. Naiset ja lapset ovat taas kerran arvossaan propagandan käyttövoimana. Kurosta ja kumppaneita ei ole pahemmin kiinnostanut miljoonien naisten ja lasten kohtalo, kun USA on Nato-kumppaneineen pommittanut Lähi-idän valtiot raunioiksi.
Kurosen mukaan Venäjän pitäisi lopettaa ilmavoimiensa pommituslennot ja Syyrian laillisen hallinnon tulisi antautua?
Ilmoita asiaton viesti
Rauno Lintunen
Huvikseenko ne 3 miljoonaa pakolaista, naista, lasta ja vanhusta pakenevat Syyriasta. Pommittako Venäjän joukot Aleppoa ISIS:in tukikohtana. Ei, koska lähin ISIS:in hallitsema alue on 300 km päässä Alepposta. Venäjä pommittaa Aleppossa siviilejä.
Ilmoita asiaton viesti
Syyrian pakolaisaalto on syntynyt ja kasvanut neljän vuoden aikana Yhdysvaltain ja sen Nato-liittolaisten alettua aseistamaan ja kouluttamaan Syyrian kapinallisia ja uskontohuumattuja terroristeja.
Reilu vuosi sitten Yhdysvaltain johtama Natoliittouma aloitti YK:n ja kansainvälisen perusnormiston vastaisesti pommittamaan Syyriaa. Viime kesänä pommittamiseen liittyivät Saudi-Arabia ja muutamat muut diktatooriset arabimaat.
Venäjän ilmapommitukset ovat jatkuneet nyt neljä kuukautta. Venäjäkö se onkin nyt aiheuttanut kolmen miljoonan syyrialaisen pakolaisuuden. Aika nopeaa toimintaa, sanoisin.
Ilmoita asiaton viesti
Mihinkähän Syyrian hallinnon laillisuus oikein perustuu, kun todellisuudessa maan diktaattori aikanaan lahjoitti maan johdon pojalleen?
En malta olla kysymättä samalla hieman yleisemmin, miltä tuntuu seistä Sven Tuuvana puolustamassa naapurimaan valtaklikin jokaista liikettä? Onhan tiedossa, että veroparatiiseihin katoaa nykyisin tuhansien miljardien dollarien edestä hämärin ja usein suoraan rikollisin keinoin hankittua rahaa. Näin tapahtuu erityisesti Venäjällä, missä valtiolliset elimet on alistettu palvelemaan presidentti Putinin ja hänen lähipiirinsä omaisuuksien kartuttamista.
Mitä tekemistä moisen joukon palvelemisella on niiden yhteiskunnallisen edistyksen ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden periaatteiden kanssa, joita varmaan myös uskottelet kannattavasi?
Ilmoita asiaton viesti
Syyria on suvereeni YK:n jäsenvaltio ja maan vaaleilla valittu hallinto kansainvälisoikeudellisesti tunnustettu tosiasia.
En puolusta Venäjän tai minkään muunkaan maan valtaklikin liikkeitä.
Puolustan tasapuolista ja rehellistä uutisointia porvarimedian propagandaa ja Venäjän vastaista vihanlietsontaa vastaan.
Ilmoita asiaton viesti
No,
tuolla puheenvuorolla tulet puolustaneeksi kahden valtaklikin liikkeitä
Ilmoita asiaton viesti
”Millaiseksi muodostuu Syyrian tragedian seuraava näytös?”
– Julmaksi.
Ilmoita asiaton viesti