AnttiJuhaniKasvio

Uusi golem

  • Rabbi Löw ja golem
    Rabbi Löw ja golem

Itä-Euroopan juutalaisten keskuudessa on elänyt vuosisatojen ajan legenda golemista. Prahalainen rabbi muovasi aikanaan tuon ihmistä muistuttavan olion Vltava-joen savesta suojelemaan gheton asukkaita heihin kohdistuneilta vainoilta. Kontrollin herpaantuessa golem alkoi kuitenkin tehdä kaikenlaisia ilkeitä temppuja isäntiään vastaan. Siksi rabbi lopulta hajoitti golemin palasiksi, mutta legendan mukaan osat ovat edelleen piilossa paikallisen synagoogan ullakolla.

Golemin uusi elämä

Meidän ei tarvitse enää matkustaa Prahaan päästäksemme kosketuksiin nykyajan golemin kanssa. Riittää kun otamme käteemme älypuhelimen tai istahdamme tietokoneen ääreen. Uusien mainosten putkahtaessa eteemme voimme ihmetellä esimerkiksi sitä, miten mainostaja saattoi tietää minun pari päivää sitten ottaneen kotona puheeksi uuden yleiskoneen ostamisen.

Taustalla on tietenkin se, että kuta kuinkin kaikki käyttämämme sovellukset  seuraavat koko ajan klikkauksiamme sekä rakentavat tarkan profiilin elämäntyylistämme ja kulutustaipumuksistamme. Tieto myydään omia tuotteitaan markkinoiville yrityksille, jotka yrittävät parhaansa mukaan optimoida viestinsä niin että käytetyille rahoille saadaan paras mahdollinen tuotto. Eivätkä seuraajat ole ihmisiä, vaan huippuunsa kehitetyt koneelliset algoritmit pyörittävät tätä mahtavaa koneistoa automaattisesti.

Merkkejä golemin olemassaolosta voi havaita myös tietokoneen tai puhelimen käyttöjärjestelmää uusiessaan. Alkuun järjestelmä toimii hieman kankeasti, mutta se nopeutuu pian opittuaan tuntemaan paremmin yksilölliset rutiinimme. Samaa koneoppimista käytetään myös kun robotti koulutetaan huolehtimaan sille osoitetuista tehtävistä tai kun Applen Sirin kaltaiset virtuaaliset agentit perehtyvät tarpeisiimme.

Monet omaan ikäpolveeni kuuluvat eli yli kuusikymppiset vierastavat spontaanisti pitkälle robotisoituja puhelinpalveluja, eivätkä vain niiden kehittymättömyyden vuoksi vaan ihan periaatteesta. Lisäksi meistä tuntuu kolkolta ajatella, että apua tarvitsevina vanhuksina tulemme saamaan inhimillisen hoivan sijasta – ja todennäköisesti myös juttelukavereiksemme – robotteja. Samalla kuitenkin oletan nuorempien sukupolvien suhtautuvan paljon ennakkoluulottomammin koneälyn lisääntyvään läsnäoloon erilaisissa arjen tilanteissa. Nuorista on ihan OK käyttää tietokoneohjelmia aivojemme jatkeena, jos sovelluksista on jotakin käytännön hyötyä.

Siksi keinoäly ja robotisaatio tulevat etenemään voimakkaasti lähivuosien aikana. Yksi tämän kehityksen keskeisimmistä liikevoimista on se, että maailman johtavat suuryritykset – Google, Amazon, Apple, Microsoft, Facebook ja monet muut – käyvät tällä hetkellä veristä kamppailua huomiostamme ja tätä kautta muiden niille maksamien mainosrahojen jakautumisesta. Voittajiksi selviytyvät yritykset, jotka pystyvät tehokkaimmin koukuttamaan meidät palvelujensa käyttäjiksi. Tähän päästään vain pitämällä meidät tyytyväisinä käyttäjäkokemuksiimme sekä tarjoamalla lisäksi koko ajan fantastisempia elämyksiä.

Tähän pisteeseen saakka nykyajan golem palvelee meitä hyvin. Uudet ratkaisut tulevat helpottamaan monin tavoin elämäämme ja tekevät siitä todennäköisesti myös nykyistä hauskempaa. Meidät tavoittava kaupallinen viestintäkin osuu tulevaisuudessa entistä tarkemmin juuri niihin ongelmiin, joiden ratkaisemisella on merkitystä meille.

Totuuden toinen puoli

Samaan aikaan kuitenkin automaation eteneminen vie monin verroin enemmän työpaikkoja kuin uusien liiketoimintojen kehittyminen synnyttää. Työmarkkinat jakavat ihmisiä entistä jyrkemmin voittajiin ja häviäjiin, ja merkittävä osa työikään kasvavista joutuu sinnittelemään pienen ja epävarman toimeentulon varassa. Vaikka jotkut pärjäävät paremmin ja muutamista tulee ökyrikkaita, ihmisten ostovoima ei kasva sen paremmin teollisuusmaissa kuin maailmanlaajuisestikaan edes likimain siinä tahdissa kuin automatisoituvat liiketoiminnot kykenisivät myymään.

Tämä kehitys tuo väistämättä esiin golemin rumemmat kasvot. Vaikka näennäisesti yritysten rakentamien algoritmien tarkoituksena on parantaa elämämme laatua, hyvän olon tunteen varsinaisena tarkoituksena on päästä keventämään pankkitiliämme. Ja mitä vähemmän ihmisille kertyy kuukausittain rahaa, sitä raivokkaammin yritykset käyvät jäljellä olevien eurojen kimppuun. Pelin koventuessa myös alhaisimmat vaistomme kelpaavat rahan tekemisen välineiksi. Eikä yrityksiä tai niiden liikkeelle panemia robotteja kiinnosta vähääkään, kuinka pahasti mahdollisesti velkaannumme tämän prosessin tuloksena.

Pahimmalta tilanne näyttää maailmanlaajuisesti tarkasteltuna. Meidän leveysasteillamme keskustellaan teknisen kehityksen ja robotisaation työllisyysvaikutuksista ja keinoista niiden hallitsemiseksi. Optimistien mukaan uusia työpaikkoja syntyy vähintään yhtä paljon kuin robotisaatio hävittää, ja sopeutumisongelmia voidaan helpottaa suuntaamalla lisää resursseja koulutukseen. Robotisaation uskotaan myös palauttavan teollisuusmaihin aiemmin halvan työvoiman houkuttelemana muualle vietyjä liiketoimintoja. Näissä keskusteluissa ei välitetä siitä, miten teknologinen kehitys vaikuttaa ihmisten työllistymis- ja toimeentulomahdollisuuksiin teollistuneen maailman piirin ulkopuolella. Tai miten realistista on olettaa maapallolta löytyvän sellaista määrää luonnonvaroja – kuten harvinaisia maametalleja -, joiden turvin myös kehittyvien maiden asukkaat voisivat tulevaisuudessa päästä nauttimaan kehittyneen teknologian meille nykyisin avaamista mahdollisuuksista.

Kehittyvien maiden kansalaisista ei ole polarisoituvassa maailmassa kovin suurta hyötyä ostovoiman kasvattajinakaan. Siksi he näyttäytyvät nykyajan koventuvassa markkinakilpailussa entistä enemmän pelkkänä painolastina, jota ilman vauraat maat voisivat paljon paremmin. Tai pahenevana uhkana silloin kun jotkut heistä yltyvät terroritekoihin tai pakkautuvat laivoihin saadakseen turvapaikan teollisuusmaista. Heitä varten kehitellään algoritmeja, jotka auttavat paimentamaan nälkiintyneitä ja vihaisia ihmisjoukkoja nykyistä tehokkaammin.

Hallinnan keinoja

Juutalaisen legendan mukaan golem piti deaktivoida sapattien ajaksi poistamalla sen otsasta totuutta tarkoittavan hepreankielisen sanan emet ensimmäinen kirjain. Pahoille teilleen golem lähti rabbin unohdettua tehtävänsä eräänä sapattina, ja ongelma ratkesi vasta rabbin hajoitettua luomuksensa.

Meidän ongelmanamme on teknologisen kehityksen jättäminen harvalukuisten globaalien eliittien määräysvaltaan tavalla, joka on tehnyt tavallisista kansalaisista pelkkiä arvonlisäyksen välikappaleita. Ongelma ei ratkea delete-komennolla eli jarruttamalla uusien teknologioiden käyttöönottoa, mutta voimme ottaa teknologisen kehityksen nykyistä tehokkaammin demokraattiseen ohjaukseen. Tuolloin on välttämätöntä ryhtyä tarkastelemaan ohjauksen tarpeita länsimaiden sijasta aidosti maailmanlaajuisen kehityksen näkökulmasta.

Muutoksen toteuttamisella alkaa olla kova kiire, sillä teknologinen kehitys etenee nopeasti. Myös maapallon ekologinen järjestelmä ajautuu kiihtyvällä vauhdilla pois tasapainosta, ja sosiaalisen eriarvoisuuden synnyttämät jännitteet kasvavat vuosi vuodelta. Eli golemimme riehuu ja hajoittaa ihmiskunnan yhteistä synagoogaa. Tuo savesta – tai silikonista – rakennettu monstrumi kasvaa sitä suuremmaksi, mitä pidempään annamme tilanteen jatkua.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Määrä ei kylläkään muutu laadiksi:

"Siksi keinoäly ja robotisaatio tulevat etenemään voimakkaasti lähivuosien aikana. Yksi tämän kehityksen kwskeisimmistä liikevoimista on se, että maailman johtavat suuryritykset – Google, Amazon, Apple, Microsoft, Facebook ja monet muut – käyvät tällä hetkellä veristä kamppailua ..."

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Realiteetti:

But as an AI researcher, I know that the reality is much more mundane. Human-level artificial intelligence - also called artificial general intelligence - will be created slowly, over a long period of time. And it is very, very unlikely that a robot would ever be smart enough to devise a way to dry the world’s oceans without being smart enough to understand why that would be a problem ...

http://www.weforum.org/agenda/2016/01/no-the-robot...

Käyttäjän AnttiJuhaniKasvio kuva
Antti Kasvio

Keinoälyn - tai koneoppimisen - kehitys ei välttämättä ole kovin hidasta silloin kun sovelluksia rakennettaessa voidaan käyttää yhä kehittyneempiä komponentteja, kehittäjien määrä kasvaa vauhdilla ja parhaat heistä palkitaan ruhtinaallisesti.

Sovellukset ovat hyviä ratkomaan niitä ongelmia, joita ratkaisemaan ne on tarkoitettu. Niitä ei ole yleensä - ymmärrettävistä syistä - optimoitu ratkomaan mahdollisten ulkoisvaikutusten aiheuttamia ongelmia, vaan tämä jää yhteiskunnan tehtäväksi.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Tuo Golem -metafora on yksi tapa tarkastella automaation kehityskulkua. Analogian mukaisesti siis automaatio ja robotisaatio pitäisi tuhota, jotta ihminen saisi taas tilaa lajityypilliselle elämälleen. (Aku Ankassa oli muuten 60-luvun lopulla episodi, jossa Pelle Peloton rakensi koko Ankkalinnan täysin automatisoiduksi ja havaittuaan ihmisten totaalisen apatisoitumisen sen seurauksena hän joutui itse tihutöillä tuhoamaan sen kaiken, jonka jälkeen ihmiset elivät taas virkeinä ja onnellisina.)

Itse olisin taipuvainen kuitenkin tässä yhteydessä ottamaan metaforaksi Tuhannen ja Yhden Yön tarinoiden "Pullon Hengen", jossa tarinassa vapautettiin pullosta paha henki ilmoille. Terrorisoituaan kaikkea kotvan aikaa henki saatiin narratuksi takaisin pulloon. Kun se myöhemmin nöyrän armon anelun jälkeen sieltä taas suostuttiin vapauttamaan, se olikin oikeasti kesyyntynyt ja tyytyi palvelemaan isäntäänsä kuuliaisesti.

Robotit eivät koskaan tule korvaamaan ihmisten välistä vuorovaikutusta. On vain välivaihe, kun edes pyritään sellaiseen. Jo nyt huomataan millaisia ongelmia seuraa siitä, että yritykset pyrkivät suojautumaan asiakkaittensa yhteydenotoilta automaattisen robottipalvelujärjestelmän avulla. Ihmisen tuominen takaisin kasvoineen estraadille tulee olemaan aivan lähiaikoina merkittävä kilpailuetu alalla kuin alalla.

Käyttäjän AnttiJuhaniKasvio kuva
Antti Kasvio

Golem-metafora on ollut vahvasti esillä teknisen kehityksen hallinnasta käydyissä keskusteluista etenkin siitä lähtien kun Norbert Wiener julkaisi vuonna 1964 kirjansa God an Golem, Inc. Mutta siinä ei ole ollut perusajatuksena hirviön tuhoaminen vaan sen kesyttäminen palvelemaan ihmisiä.

Legenda golemista ei siis ole varsinaisesti vaihtoehto pullon hengen metaforalle, jota Wiener niin ikään on käyttänyt esimerkiksi vuonna 1949 New York Timesin pyynnöstä kirjoittamassaan, mutta sekaannusten vuoksi julkaisematta jääneessä artikkelissa. Teksti löydettiin ja saatettiin julki pari-kolme vuotta sitten.

Puhuttaessa robottien kyvystä korvata ihmisten välistä vuorovaikutusta kannattaa muistaa, että keinoälysovellukset ovat selvinneet menestyksellisesti jo hyvän aikaa sitten ns. Turingin testistä. Siinä tutkitaan, pystymmekö erottamaan milloin kommunikoimme ihmisen ja milloin taas koneen kanssa. Nykyisin kehittyneimmät koneet kyllä kykenevät ihan hyvin narraamaan meitä.

Mutta toki inhimilliseen vuorovaikutukseen liittyy paljon muutakin, enkä siksi ainakaan itse osaa pelätä niin paljon ihmisen ja koneen välisten kuin eri ihmisryhmien välisten valtasuhteiden kehittymistä. Tässä tarkastelussa kone ei ole vallankäyttäjä, vaan vallankäytön väline.

Käyttäjän AnttiJuhaniKasvio kuva
Antti Kasvio

Joudun korjaamaan hieman aiempaa vastaustani. Luciano Floridin tänään Financial Timesissa ilmestyneen kirjoituksen mukaan tietokoneet eivät ole vielä onnistuneet läpäisemaan Loebner Prizen nimissä järjestettyä 'virallista' Turingin testiä. Viime vuoden yritys kaatui tuomarin todetessa, ettei autolla mahtunut peruuttamaan parkkiruutuun koska se oli liian pieni, sekä kysyessä tämän jälkeen 'mikä se?'. Tietokone reputti vastatessaan, ettei se ole mikään kävelevä tietosanakirja.

Sikäli kuitenkin Oxfordin yliopiston filosofian ja informaatioetiikan professori on kanssani samoilla linjoilla, että hänenkin mukaansa kyse on enemmän ihmisten välisistä kuin koneen ja ihmisen välisistä suhteista.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset