AnttiJuhaniKasvio

Venäjän uusi turvallisuusdoktriini

Presidentti Putin allekirjoitti uudenvuodenaattona ukaasin numero 683,  joka päivittää Venäjän pitkän aikavälin kansallisen turvallisuusstrategian. Medioissa on jo todettu asiakirjan näkevän NATOn suurimpana uhkana, tuomitsevan järjestön laajentumispyrkimykset Venäjän lähialueilla sekä pitävän värivallankumouksia sisäisenä uhkana. Mutta ukaasista löytyy muutakin kiinnostavaa.

Venäjä sisäänpäinkääntyneenä ja ylhäältä ohjattuna yhteiskuntana

Noin neljäkymmentäsivuinen asiakirja muistuttaa elävästi poliittisia asiakirjoja, joita kylmän sodan aikana tehtiin kommunististen liikkeiden piirissä. Tuolloin ajateltiin tieteellisen sosialismin voivan esittää oikean analyysin maailman tilasta ja tähän pohjaavan toimintastrategian. Tuore ukaasi ei sen sijaan kerro, mihin sen legitimiteetti voisi perustua. Ainakaan sen ei väitetä nojaavan minkään sortin demokraattiseen keskusteluun ja päätöksentekoon, eikä sen lähtökohtien oleteta joutuvan keskustelun tai kritiikin kohteeksi edessä olevissa vaaleissakaan. Sana demokratia ei esiinny asiakirjassa kertaakaan.

Tämä on ymmärrettävää, kun otamme huomioon presidentti Putinin taustan KGB-upseerina ja hänen näkemyksensä Neuvostoliiton hajoamisesta viime vuosisadan suurimpana geopoliittisena tragediana. Hänen missionaan on Venäjän palauttaminen Neuvostoliiton suuruuden aikojen kaltaiseksi maailmanluokan toimijaksi.

Mutta vaikka rautaesirippu rajasi kylmän sodan aikoina tavallisten venäläisten mahdollisuuksia pitää yhteyksiä länsimaihin paljon nykyistä ankarammin, Venäjä oli tuolloin itse asiassa paljon kosmopoliittisempi yhteiskunta. Olihan neuvostovaltiossa paljon muitakin kansallisuuksia, yhteydet muihin Itä-Euroopan maihin olivat kiinteitä ja maailmalla pidettiin Neuvostoliittoa ainakin jonkin sortin edistyksen etuvartiona. Siksi siellä vierailtiin ja sinne tultiin opiskelemaan kaikkialta. Eli venäläiset joutuivat olemaan itse asiassa aika paljon tekemisissä myös muiden kanssa - jollei muutoin niin vakoojina tai ilmiantajina. Nyt puolestaan Venäjä halutaan esittää erilaisten ulkoisten uhkien ympäröivänä yhteiskuntana, jonka tulee varoa visusti vieraita vaikutteita ja jonka on kehityttävä puhtaasti omien – ylhäältä annettujen - kansallisten arvojensa ja kulttuurinsa perustalta. Ja kun vielä ulkomaiset yritykset vetäytyvät vauhdilla Venäjältä eikä kansalaisilla ole varaa matkustaa länsimaissa, yhteiskunta on nykyisin sulkeutuneempi kuin neuvostoaikoina.

Turvallisuuden perusta on taloudessa

Sotilaallisen ja sisäisen turvallisuuden ohella asiakirjassa annetaan paljon tilaa myös maan taloudellisen, tieteellis-teknologisen ja sosiaalisten olojen kehityksen käsittelylle. Tavoitteeksi asetetaan Venäjän nostaminen maailman kehittyneimpien kansakuntien tasolle näillä ulottuvuuksilla, ja ukaasi luettelee joukon indikaattoreita, joiden avulla tavoitteiden toteutumista tullaan seuraamaan.

Tämä nostaa lähes automaattisesti esiin kysymyksen siitä, miten Venäjä dynamisoi talouttaan ellei se normalisoi yhteyksiään länteen, varmista yrityksille luotettavaa oikeusjärjestystä, anna tilaa vapaalle tieteenharjoitukselle tai salli kansainvälisten virikkeiden tuloa maahan. Kukaan ei myöskään voi enää sulkea silmiään siltä huutavalta ristiriidalta, joka nykyisin vallitsee Venäjän sotilaallisten suurvaltapyrkimysten ja maan taloudellisen perustan heikkouden välillä.

Doktriinin käytännön merkitys

Päivitetty doktriini on varmasti muotoutunut Venäjän nykyisen valtaryhmittymän keskinäisten keskustelujen ja eri tahojen kompromissien tuloksena. Armeija ja turvallisuuskoneisto ovat varmistaneet siinä oman keskeisen paikkansa, Kremlin isännän ja hänen kuiskaajiensa kädenjälki näkyy asiakirjan kansallis-isänmaallisissa ja arvokonservatiivisissa korostuksissa, kun taas teknokraattinen eliitti on tuonut mukaan taloudellista ja tieteellis-teknistä kehitystä koskevat linjauksensa.

Tästä näkökulmasta katsottuna asiakirja voi toimia nykyisen hallintajärjestelmän asemien pönkittäjänä. Se voi tarjota myös selkänojan entistä pahemmalle repressiolle, sillä sen muotoilujen mukaan mikä tahansa poikkipuolinen ajattelu voidaan tulkita valtionvastaiseksi toiminnaksi. Mutta asiakirjaa voidaan ehkä käyttää toisinkin. Jos esimerkiksi Venäjän taloudellinen eliitti saa todella tarpeekseen presidentti Putinin aggressiivisen ulkopolitiikan aiheuttamista valtavista kansantaloudellisista menetyksistä, häntä ja hallitusta voidaan täysin perustellusti syyttää täydellisestä epäonnistumisesta strategian perustana olevien taloudellisten tavoitteiden toteuttamisessa. Asiakirjan linjauksiin vedoten voidaan vaatia johdon vaihtamista ainakin joiltakin osin. Tai ainakin johdolta voidaan vaatia konkreettisia näyttöjä talouden kuntoonsaattamisesta.

Ukrainasta

The Economist arvioi joulun alla ilmestyneessä The World in 2016 –julkaisussa Venäjän dollarihintaisen bruttokansantuotteen yltävän tänä vuonna 8,670 dollariin henkeä kohti. Toteutuessaan tämä merkitsisi sitä, että yli 140 miljoonan ihmisen talouden ominaispaino jäisi selvästi alle sen mihin, mihin sama lehti arvioi noin 25 miljoonan asukkaan neljän Pohjoismaan yltävän. Noilla resursseilla maan presidentin on vaikea lähteä tosissaan haastamaan Yhdysvaltoja ja muita NATO-maita.

Samassa julkaisussa Ukrainan henkeä kohti lasketun bruttokansantuotteen arvioidaan jäävän tänä vuonna 2,100 dollariin. Tuo määrä on pienempi kuin Nigeriassa ja vain vähän korkeampi kuin Intiassa. Tämä ei ole todellakaan se tulevaisuus, jota ukrainalaiset odottivat kamppaillessaan henkensä uhalla maansa lähentymisestä Länsi-Eurooppaan. Meille kuuluu häpeä siitä, miten yksin olemme jättäneet maan selviytymään ongelmistaan.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

8Suosittele

8 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (12 kommenttia)

Reijo Tossavainen

Lännen demokraattisten ja kehittyneiden maiden pitäisi tukea nykyistä paljon enemmän Ukrainaa sen kansantalouden kehittämisessä. Myös sotilaallinen apu Venäjän isottelun torjumiseksi on tarpeen.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Viimeisin tieto, jota en vielä ole mistään pystynyt varmentamaan, on että Venäjän poliisivoimille on annettu tai annetaan oikeus tarvittaessa ampua väkijoukkoja. Kuka tai, mikä taho määrittää ampumistarpeen: Poliisi tietenkin. Kuulostaan niin Putiinilta kuin olla voi.

Käyttäjän JouniMarjanen kuva
Jouni Marjanen

Tämän uutisen mukaan FSBn aseenkäyttöoikeuksia on laajennettu. Saavat mielenosoituksissa käyttää aseita pysäyttääkseen levottomuudet. Käytännössä katsoen voisivat esim ampua myös naisia ja lapsia, jos heitä on mielenosoittajien keskuudessa.
http://www.rbc.ru/politics/22/12/2015/567934ae9a79...

Käyttäjän RaimoKorhonen kuva
Raimo Korhonen

"Venäjä oli tuolloin ... paljon kosmopoliittisempi yhteiskunta. Olihan neuvostovaltiossa paljon muitakin kansallisuuksia, yhteydet muihin Itä-Euroopan maihin olivat kiinteitä ja maailmalla pidettiin Neuvostoliittoa ... edistyksen etuvartiona. Siksi siellä vierailtiin ja sinne tultiin opiskelemaan kaikkialta."

Ei tultu kaikkialta, vaan vain niistä maista ja alueilta, joista tulevien katsottiin pönkittävän Neuvostoliiton suurvalta-asemaa, koska se oli vainoharhaisessa mielessään erilaisten ulkoisten uhkien ympäröimä yhteiskunta.

Jos venäläisillä ei nyt ole varaa matkustaa länsimaissa, neuvostoaikana siihen ei ollut lupaa. Ja jonkin verran varaa näyttää edelleen olevan.

Käyttäjän KariRantala kuva
Kari Rantala

BKT:sta puhuminen sodassa olevan valtion yhteydessä on turhaa, kun Putin
on tuhonnut tuottavimman osan terroristinsa Zahartshenkon ja raskaan aseistuksen avulla.

Käyttäjän JariPirppu kuva
Jari Pirppu

Mikä doktriinissa oli uutta,-kaikki peliin asevarustelun ja sotimisen eteen,muusta viis,se oli jo"uusi"neuvostodoktriini,,,-ei mitään uutta auringon alla !

Käyttäjän AnttiJuhaniKasvio kuva
Antti Kasvio

Kiitos kommenteista!

Kaivoin vuoden 2009 doktriinin esiin ja pikaisen vilkaisun perusteella se on yleisrakenteeltaan melko samankaltainen kuin nyt päivitetty versio. Tuolloin tavoitteena oli kuitenkin Venäjän nostaminen keskipitkällä aikavälillä viiden maailman suurimman kansantalouden joukkoon. Viime vuonna Venäjän dollarihintaisen bruttokansantuotteen olisi tavoitteen saavuttamiseksi pitänyt olla noin 2,5-kertainen toteutuneeseen verrattuna.

Tuolloinen doktriini oli laadittu vuoden 2020 perspektiivillä, eikä esimerkiksi Kansainvälinen valuuttahasto odota omissa ennusteissaan Venäjän asemien muuttuvan oleellisesti nykyisestä tuohon ajankohtaan mennessä. Ostovoimatasoitettujen lukujen käyttö korjaa hieman Venäjän asemia, mutta läheskään riittävästi.

Tilanne voi toki muuttua, jos Saudi-Arabian ja Iranin välien kärjistyminen ajaa raakaöljyn markkinat sekaisin ja hinnat jyrkkään nousuun. Toisaalta jos näin tapahtuu, Venäjän asema Iranin vallankumouskaartin tulituen antajana Syyriassa muodostuu hyvin delikaatiksi.

Käyttäjän RaunoLintunen kuva
Rauno Lintunen

Antti Kasvio kirjoittaa Venäjän turvallisuusdoktriinista ja siitä päättämisestä: "Tuore ukaasi ei sen sijaan kerro, mihin sen legitimiteetti voisi perustua."

Ja hetkeä myöhemmin taas näin: "Päivitetty doktriini on varmasti muotoutunut Venäjän nykyisen valtaryhmittymän keskinäisten keskustelujen ja eri tahojen kompromissien tuloksena."

Venäjän laillinen jaa tunnustettu valtaryhmittymä on vaaleilla valittu duuma, hallitus ja presidentti. Maan turvallisuusdoktriinin legitimiteetti on varmasti yhtä vahva kuin vastaavan Suomessakin.

Venäjän turvallisuusdoktriinin päivitys nostaa maan suurimmaksi uhaksi Yhdysvaltain katastrofaalisen ulkopolitiikan ja uhittelevan sotilasliitto Naton laajentumisen.

Ps. Venäjä päättää tietenkin itse omista doktriineistaan.

Käyttäjän RaunoLintunen kuva
Rauno Lintunen

"Lännen demokraattisten ja kehittyneiden maiden pitäisi tukea nykyistä paljon enemmän Ukrainaa sen kansantalouden kehittämisessä."

Ukrainan kommunistisen puolueen toiminta kiellettiin lopullisesti noin kuukausi sitten. Komsomolin, Dorothban ja muiden järjestöjen johtoa uhkaa vankeus. Kommunististen lehtien ja muiden julkaisujen painaminen ja levittäminen sai myös kiellon.

Kommunististen tunnusten (punaiset liput, sirppi ja vasara, koristeltu tähti, ym.)kieltäminen on johtanut natsi-Saksan aikaiseen komentoon. Esimerkiksi Che Guevara-paidan käyttö on johtanut maasta karkottamiseen, ja perinteinen kuohujuoman valmistaja on joutunut vaihtamaan pullon neuvostoaikaisen etiketin.

Samaan aikaan uusnatsit marssivat Kiovan kaduilla heiluttaen hakaristejä ja Hitlerin kumppanin Banderan kuvia.

Tälle menolleko pitäisi sitten antaa lisää taloudellista ja sotilaallista tukea?

Käyttäjän RaunoLintunen kuva
Rauno Lintunen

Viljo Heinonen kirjoittaa: "Viimeisin tieto, jota en vielä ole mistään pystynyt varmentamaan, on että Venäjän poliisivoimille on annettu tai annetaan oikeus tarvittaessa ampua väkijoukkoja."

Viljon ei kannata mennä merta edemmäs kalaan. Meillähän poliiseilla on ollut koko itsenäisyyden ajan oikeus ampua väkijoukkoon. Viimeisin ampuminen tapahtui 6.12.2015 Helsingissä

Käyttäjän RaunoLintunen kuva
Rauno Lintunen

Kari Rantala kirjoittaa: "BKT:sta puhuminen sodassa olevan valtion yhteydessä on turhaa,..."

Näin on. Tämä koskee myös Suomea, joka sotii Nato-joukoissa Afganistanissa, Irakissa ja ties missä muualla.

Käyttäjän kariku kuva
Kari Kulju

Hyvä ja osuva kirjoitus kehityksestä Venäjä-uutisoinnin takaa.
Uudella lainsäädännöllä valmistauduttaneen kansalaisten äänekkäisiin vastalauseisiin.
Tullee mielenkiintoinen vuosi (senkin suhteen).

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset