AnttiJuhaniKasvio

Pariisin henki

Pariisin ilmastokokouksen saavuttamaa sopua on pidetty yleisesti käänteentekevänä tapahtumana. Ei siksi, että kasvihuoneilmiön hallintaan liittyvät ongelmat olisivat nyt tulleet ratkaistuiksi, vaan siksi että kansainvälinen yhteisö tunnustaa tuohon ilmiöön liittyvät riskit ja yrittää tehdä jotakin kehityssuunnan muuttamiseksi. Suomessa on painotettu myös tehtyjen päätösten avaamia mahdollisuuksia puhtaan teknologian parissa toimiville yrityksille.

Henkisen ilmapiirin muutos luo pohjan konkreettisille teoille

Riemun keskellä on yritetty laittaa jäitä hattuun muistuttamalla, että nyt sovituilla toimilla (ks. päätösasiakirja) ei päästä kahden asteen tavoitteeseen puolestatoista puhumattakaan. Kansallisella tasolla esitetyt sitoumukset eivät vielä takaa niiden toteutumista käytännössä, ja esimerkiksi Yhdysvaltain seuraavat presidentinvaalit voivat monimutkaistaa asetelmaa huomattavasti.

Mutta vaikka nämä asiat pitävät paikkansa, itse ainakin pidän tärkeimpänä sitä yleismaailmallista henkisen ilmapiirin muutosta, joka loi edellytykset Pariisin sovun saavuttamiselle. Kokouksen onnistuminen todennäköisesti vahvistaa tuota muutosta edelleen. Tämä merkitsee muun muassa sitä, että Yhdysvalloissa republikaanien valitsema presidenttiehdokas voi kyllä sanoutua jyrkästi irti presidentti Obaman ilmastopoliittisista linjauksista, mutta osin sen vuoksi amerikkalaisten äänestäjien enemmistö voi päätyä kannattamaan hänen vastaehdokastaan.

Itse kamppailu ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi on kuitenkin vasta edessäpäin. Siksi on seurattava tarkkaan, miten ihmisten toiminnan aiheuttamat päästöt ja ilmakehän kasvihuonekaasupitoisuudet todellisuudessa kehittyvät (viimemainittua on mahdollista seurata muun muassa IADV:n viikottain päivittyvistä mittauksista). Jos pitoisuuksien kasvussa ei ala vähitellen näkyä selvää hidastumista, ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi tehty työ ei ole edennyt siten kuin pitäisi.

Tämän ohella kannattaa muistaa, että ilmastonmuutoksessa on kyse äärimmäisen kompleksisesta ilmiöstä, jossa itse asiassa ei ole mitään turvallisia raja-arvoja. Milloin tahansa voi käynnistyä itsemme ja muun biologisen elämän säilymisen kannalta hyvin haitallisia prosesseja. Niitä koskevat hälytysmerkit on tunnistettava ajoissa ja niihin on myös reagoitava riittävän tehokkaasti.

Suomi ei ole itsestään selvä menestyjä

Suomessakin on vielä paljon työtä tehtävänä, ennen kuin alamme lähestyä toden teolla sitä hiilineutraaliutta, joka on kasvihuoneilmiön hallintaan saamisen edellytys. Lisäksi joudumme sopeutumaan niihin ilmastossamme tapahtuviin muutoksiin, jotka tulevat toteutumaan joka tapauksessa ja jotka eivät jää mittasuhteiltaan vähäisiksi.

Tämän vastapainona on puhuttu niistä suurista liiketoimintamahdollisuuksista, joita ihmiskunnan ilmastopoliittinen ryhdistäytyminen tarjoaa suomalaisille cleantech-yrityksille. Niitä vähättelemättä haluan kuitenkin muistuttaa, että samoihin mahdollisuuksiin ollaan tarttumassa kaikkialla teollisuusmaissa ja myös monissa uusissa kasvutalouksissa. Kansainvälisesti verraten olemme todellisuudessa olleet monissa asioissa liikkeellä aika myöhään ja liian pienessä mittakaavassa. Tämä rajaa sitä osuutta, jonka voimme saavuttaa Pariisin sovun myötä kehittyvistä uusista liiketoiminnoista.

Mutta aina voidaan parantaa, ja siihen on hyvä mahdollisuus nyt, kun Suomessa joudutaan joka tapauksessa uudistamaan tähän saakka harjoitettua innovaatiopolitiikkaa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Hyvään suuntaan tässä kyllä mennään vaikka Suomen tavoite olla htäysin hiilidioksidi vapaa maa on epärealistinen, varsinkin kun nelihenkinen perhe tuottaa vuodessa ytäpaljon hiilidioksidia kuin henkilöauto samassa ajassa. Liian pitkälle taas mennään siinä vaiheessa jos ilmaston muutosta lähdetään pysäyttämään keinotekoisesti tai sen suuntaa kääntämään keinotekoisesti jäähdyttämällä teknologian avulla.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset