AnttiJuhaniKasvio

Miksi meidän on tingittävä elintasostamme?

  • Kuvio 1: Henkeä kohti lasketun BKT:n kehitys Suomessa ja OECD-maissa keskimäärin 2011Q1-2015Q1 (2011Q1=100)
    Kuvio 1: Henkeä kohti lasketun BKT:n kehitys Suomessa ja OECD-maissa keskimäärin 2011Q1-2015Q1 (2011Q1=100)
  • Kuvio 2: Kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen & henkeä kohti lasketun BKT:n kehitys Suomessa 2007Q1-2015Q1 (2007Q1=100)
    Kuvio 2: Kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen & henkeä kohti lasketun BKT:n kehitys Suomessa 2007Q1-2015Q1 (2007Q1=100)

Tänään selviää, saavatko työmarkkinajärjestöt aikaan vaihtoehtoisen esityksen hallituksen tavoitteleman viiden prosentin työkustannussäästön aikaansaamiseksi. Kaikki eivät ole vielä täysin vakuuttuneita säästötarpeiden olemassaolosta, ja niitä koskevia vaatimuksia epäillään pelkäksi palkansaajia vastaan suunnatuksi markkinatalousretoriikaksi. Pari OECD:n vertailutietoihin pohjautuvaa kuvaa ehkä selventävät asiaa.

BKT:n viimeaikainen kehitys Suomessa ja muissa OECD-maissa

OECD julkisti äskettäin kokoamiaan tietoja henkeä kohti lasketun bruttokansantuotteen kehittymisestä vuoden 2007 eli edellisen nousukauden huipun jälkeen järjestön jäsenmaissa (ks. http://www.oecd.org/newsroom/household-disposable-income-has-outpaced-gdp-growth-for-the-oecd-area-since-2007.htm ). Kokonaisuudessaan OECD-maiden henkeä kohden laskettu bruttokansantuote kasvoi vuoden 2007 ensimmäisestä neljänneksestä vuoden 2015 vastaavaan neljännekseen mennessä 3,2 prosentilla.

Suomen kehitys on eronnut muista OECD-maista siten, että henkeä kosti laskettu bruttokansantuotteemme ei noussut vaan laski tutkimusajanjaksona 6,9 prosenttia. Maamme pysyi kyllä suhteellisen hyvin muiden OECD-maiden tahdissa vielä vuoden 2010 lopulle saakka, mutta sen jälkeen aloimme jäädä nopeassa tahdissa yhä pahemmin jälkeen muista. Seuraavassa esitetään OECD:n dataan perustuen vuoden 2011 1. neljänneksen jälkeinen BKT:n kehitys Suomessa ja OECD-maissa keskimäärin. Kuten kuviosta 1 näkyy, kehityssuunnat eroavat melko dramaattisesti toisistaan, ja itse asiassa tuolla ajanjaksolla Suomi jäi koko OECD-alueen peränpitäjäksi. 

Kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen BKT:ta nopeampi kasvu

BKT:n ohella OECD on koonnut tietoja kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen kehittymisestä jäsenmaissaan samalla aikakaudella eli vuoden 2007 1. neljänneksestä tämän vuoden vastaavaan ajanjaksoon. Kasvu oli koko OECD-alueella yhteensä 8,1 prosenttia eli selvästi BKT:n kasvua nopeampaa, mikä selittyy ennen kaikkea suuren taantuman alettua käyttöön otetuilla velanottoon nojaavilla elvytystoimilla.

Vastaava ero näkyy myös Suomessa, mutta paljon muuta OECD-aluetta voimakkaampana. Tätä havainnollistaa kuvio 2, jossa verrataan maamme henkeä kohti lasketun BKT:n ja kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen kehitystä vuoden 2007 alusta lähtien. Kuvio kertoo lähinnä siitä, kuinka kestämättömälle pohjalle nykyinen hyvinvointimme on ajautunut sen jälkeen, kun menetimme hetkeksi saavuttamamme aseman yhtenä eturivin innovaatiotalouksista ja olemme alkaneet vaipua jälleen takaisin tavanomaisten bulkkitavaroiden valmistajaksi. Ja vaikka käytettävissä olevien tulojen kasvu on pysähtynyt tällä vuosikymmenellä, ero tulojen perustana olevan tuotannon kehittymiseen on jatkanut leventymistään viime aikoihin saakka.

Johtopäätös

Tämänkaltaisen datan valossa on selvää, että nykyisen elintasomme ja reaalisen tuotantokykymme välille revennyttä kuilua on pakko ryhtyä tasoittamaan jossakin vaiheessa. On lisäksi parempi tehdä korjausliikkeet itse ennen kuin muut tekevät ne meidän puolestamme.  Toivottavasti kolmikannan kaikki osapuolet jättävät siksi tänään retoriikkasyytökset sivuun ja työskentelevät tosissaan yhteisen linjan löytämiseksi nyt edessä olevan tehtävän suorittamistavoista.

Samalla kannattaa toivoa, ettei tuo linja määräydy yksinomaan osapuolten voimasuhteiden perusteella, vaan että se kunnioittaa myös sosiaalisen oikeudenmukaisuuden vaatimuksia. Onhan Suomessa nykyisin kulutusmahdollisuuksiltaan kovin erilaisia kotitalouksia, ja yksien kohdalla sopeutusvarat ovat paljon suurempia kuin toisten.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Se mitä hyväosaiset edellä sitä huono-osaiset vielä edempänä, jopa elintasoa laskettaessa. Taktiikan huonopuoli vain on siinä että pohjalta päälimmäiseksi valumisen sijaan varallisuus alkaa tihkua päältä harvoille. Ensin tulisi niiden laskea elintasoa joille se ei tarkoita ensimmäisenä asunnottomuuden uhkaa ja terveyden heikentymistä.

Käyttäjän AnttiJuhaniKasvio kuva
Antti Kasvio

Näinhän meidän yhteiskunnassamme usein tapahtuu, jos epäoikeudenmukaisuuksiin ei kiinnitetä huomiota. Toisaalta esimerkiksi hallituksen kilpailukykypaketin osittainen uudelleenmuotoutuminen kertoo siitä, että oikea-aikaisella huomion kiinnittämisellä voi joskus olla käytännön vaikutuksiakin demokraattisesti hallitussa yhteiskunnassa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset