AnttiJuhaniKasvio

Löytyykö vastuunkantajia Fennovoiman pysäyttämiseksi?

Tosiasiallinen vetovastuu Rosatomin havittelemasta ydinvoimalaprojektista Hanhikivessä on siirtynyt Suomen puolella maan hallitukselle. Samalla hankkeesta on tullut poliittinen arvovaltakysymys niin, että kaikki liiketaloudelliset kannattavuuslaskelmat on heitetty jo kauan sitten romukoppaan. Suurimmaksi ongelmaksi on samalla noussut merenpinnan kohoaminen, jonka vuoksi jo noin seitsemän miljardin hintaluokkaan kasvanut hanke on kääntymässä totaaliseksi hukkainvestoinniksi. Näillä näkymin Hanhikivessä ei tulla koskaan tuottamaan ensimmäistäkään wattia sähköä.

Onneton sijaintipaikkavalinta

Fennovoima päätti vuonna 2011 valita Pyhäjoella sijaitsevan Hanhikiven alueen tulevan voimalansa sijoituspaikaksi. Kyse on erittäin alavasta rannikkoalueesta, ja ydinvoimalan rakennusalueella maaston korkeus on noin 1,5 metriä merenpinnasta. Säteilyturvakeskuksen vuonna 2009 tekemässä alustavassa arvioinnissa vaihtoehtoisten sijaintipaikkojen soveltuvuudesta (http://www.stuk.fi/ydinturvallisuus/ydinvoimalaitosten-toiminta/uudet_la... ) todetaan Hanhikiven osalta veden kohoamisen saattavan ”johtaa laitostilojen tulvimiseen ja laajoja korjauksia vaativiin laitevikoihin”. Tänä päivänä tiedämme Fukushiman kokemusten perusteella huolen erittäin aiheelliseksi.

Hanhikivi sai kuitenkin säteilyturvakeskuksen siunauksen sen olettamuksen perusteella, että ilmastonmuutoksen seurauksena valtamerten pintojen nousu olisi vuoteen 2100 mennessä todennäköisimmin 30 senttiä ja pahimmankin skenaarion mukaan noin 59 senttiä. Pohjanlahden rannikoiden maan pinnan on ennakoitu nousevan nopeammin, joten keskus arvioi Hanhikiven tulvariskien olevan suurimmillaan laitoksen käyttöiän alkupäässä. Toki säteilyturvakeskus totesi eräissä tutkimusraporteissa esitetyn suurempia arvoja kuin IPCC:n raporteissa ja että ”pessimistisimmän arvion mukaan valtamerien pinnan nousu voisi olla noin +2,0 metriä vuoteen 2100 mennessä”. Nämä kuitenkin kuitataan toteamalla, ettei IPCC:n asiantuntijapaneeli ole pitänyt kyseisiä äärimmäisiä arvioita kovin uskottavina.

Uskomattoman muuttuminen väistämättömäksi

IPCC on korjannut vuoden 2014 väliraportissaan arvioita meren pinnan kohoamisesta 45-82 senttiin tämän vuosisadan aikana. Tuon varovaisen konsensusarvion jälkeen kutakuinkin kaikki havainnot meren pintojen kohoamiseen vaikuttavista tekijöistä ovat edenneet ennakoitua huonompaan suuntaan. Varsinainen hälytysviesti saatiin vähän aikaa sitten James Hansenin johtaman tutkimusryhmän julkaistua laskelmansa, joiden mukaan merten pinnat voivat kohota tämän vuosisadan aikana jopa 5-10 metriä, vaikka ilmaston lämpeneminen onnistuttaisiinkin rajaamaan enintään kahteen asteeseen (http://www.atmos-chem-phys-discuss.net/15/20059/2015/acpd-15-20059-2015.html ). Viimemainitun tavoitteen puolestaan esimerkiksi kansainvälisen energiajärjestön pääekonomisti Fatih Birol on tuominnut nykyisten energian tuotanto- ja kulutusarvioiden valossa ”kauniiksi unelmaksi”.

Hieman Hansenin ryhmän raportin julkaisemisen jälkeen World Glacier Monitoring Service julkaisi raportin, jonka mukaan maailman jäätiköiden sulaminen etenee nykyisin noin kolminkertaisella nopeudella viime vuosisadan tahtiin, ja tällä tulee olemaan merkittäviä vaikutuksia merten pintojen kohoamiseen (http://yle.fi/uutiset/tutkimus_maailman_jaatikot_sulavat_ennatystahtia/8200597) . Eilen Yle raportoi Siperian ikiroudan sulamisesta ja alueen valtaisten metaanivarantojen kiihtyvästä vapautumisesta ilmakehään (http://yle.fi/uutiset/venalaistutkijat_varoittavat_siperian_suot_vettyvat_vauhdilla_metaanijarviksi/8218657 ).

Tällä hetkellä näyttää siten ilmeiseltä, että merten pintojen kohoaminen tulee etenemään tämän vuosisadan aikana paljon aiemmin ennakoitua nopeammin, ja myös IPCC tullee seuraavassa eli kuudennessa väliraportissaan korjaamaan aiempia laskelmiaan huomattavasti tähänastista korkeammiksi.

Luupäisyyden monumentin rakentaminen jatkuu

Uudesta tiedosta huolimatta en epäile hetkeäkään, etteivätkö ydinvoimalan rakennustyöt jatkuisi, ja ”yleiset syyt” johtavat myös rakennusluvan heltiämiseen. Kyse on kuitenkin pitkästä projektista, sillä tavoiteaikataulun mukaan laitos alkaisi tuottaa verkkoon sähköä noin yhdeksän vuoden kuluttua eli 2024. Rosatomin viimeaikaisissa voimalaprojekteissa esiintyneiden ongelmien valossa voidaan pitää todennäköisenä, että tuotantokäytön aloittaminen siirtyy useita vuosia pidemmälle ja että hintalappu on tuolloin pikemmin kymmenen miljardin ylä- kuin alapuolella.

Tuossa vaiheessa on kuitenkin lähes varmaa, että nimenomaan muuttuneiden merenpinnan kohoamista koskevien arvioiden perusteella kukaan varteenotettava asiantuntija ei voi puoltaa ydinreaktorin käyttämistä tuollaisessa sijaintipaikassa. Onhan ydinvoimalan normaali käyttöikä noin kuusikymmentä vuotta eli sähköntuotannon tulisi jatkua Hanhikivessä – tosiasiallisesta käyttöänottoajankohdasta riippuen – lähelle vuosisadan vaihdetta. Myös käytön jälkeinen laitoksen alasajo ja ympäristön turvallisuuden varmistaminen on erittäin pitkäkestoinen prosessi.

Tämä tulee synnyttämään kasvavia vaatimuksia ydinvoimalan rakennustyön keskeyttämiseksi, eikä laitoksen käynnistysluvan myöntämistä pidetä missään tapauksessa hyväksyttävänä. Vaatimukset eivät jää vain Suomen rajojen sisälle, vaan niitä tullaan esittämään lisääntyvästi myös ulkomailta.

Hankkeen uskovaiset kannattajat voivat toki vedota siihen, että tiedeyhteisön keskuudessa vallitsee edelleen hyvin vaihtelevia tulkintoja merenpinnan tulevasta kohoamisesta. Mutta tällöin on otettava huomioon, että ydinvoiman turvallinen käyttö ei koskaan ole mahdollista ottamalla tarkasti huomioon kaikkia mahdollisia turvallisuusriskejä. Meren pinnan kohoamisen osalta ei ole kyse sen paremmin vähäisestä kuin epätodennäköisestäkään turvallisuusriskistä, vaan todennäköisestä ja laitoksen toiminnan mahdottomaksi tekevästä riskistä.

Löytyykö vastuunkantajia?

Työ- ja elinkeinoministeriö on ottanut Hanhikiven hankkeen omakseen niin, että siltä taholta tuskin on enää mitään oikaisuliikettä odotettavissa. Hankkeeseen liittyvät valtaisat ympäristöriskit huomioon ottaen pilliin puhaltamisen paikka olisi Ympäristöministeriöllä, jos sen johdosta löytyy vastuunsa tuntevia ihmisiä. Hanke olisi syytä ottaa tarkasteluun myös Valtiontalouden tarkastusvirastossa, sillä Talvivaaran esimerkin mukaisesti tällaiset järkeä vailla käynnistetyt megaluokan hankkeet kaatuvat säännönmukaisesti valtion ja veronmaksajien niskaan. Ja Talvivaaran jälkien korjaamisesta maksettavat sadat miljoonat ovat nakkikioskin luokkaa verrattuna Hanhikiven riskeihin.

Mitä nopeammin konsulit heräävät, sitä vähemmin vaurioin selviämme.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Varmasti ei löydy. Fennovoima etenee kuin juna kohti taloudellista ja ympäristökatastrofia. Keskustalla on jo pitkä rivi tämän kaltaista typeryyttä kontollaan, eikä se porukka opi. Persuille puolestaan käy kaikki kunhan Soinin ministeriposti saa jatkua. Kokoomukselle ydinvoima on pyhä lehmä, johon ei kosketa.

Käyttäjän KaleviOnnela kuva
Kalevi Onnela

"...merten pinnat voivat kohota tämän vuosisadan aikana jopa 5-10 metriä, vaikka ilmaston lämpeneminen onnistuttaisiinkin rajaamaan enintään kahteen asteeseen."

Uhkakuvia uhkakuvien päälle, kuka panee vielä paremmaksi? Antilla lienee vene valmiina roikkumassa parvekkeen kaiteelta, voihan olla, että "tieteilijät" ovat väärässä ja vesi nouseekin enemmän ja nopeammin. Hollannissa on kohta paniikki, heillähän ei ole mitään toivoa.

Käyttäjän AnttiJuhaniKasvio kuva
Antti Kasvio

Kommenttiin 1 liittyen kannattaa muistaa että tsunamin tuhoisa vaikutus Fukushiman ydinvoimalaan johtui nimenomaan sen aiheuttamasta meren pinnan äkillisestä kohoamisesta ja meriveden tunkeutumisesta reaktorirakennuksiin.

Tulevaan merenpinnan kohoamiseen liittyen ei kannata pelkästään heitellä mielipiteitä suuntaan ja toiseen siitä mikä tuntuu uskottavalta, vaan yhtä hyvin voi yrittää perehtyä itse tutkimuksiin ja niistä asiantuntijoiden käymään keskusteluun.

Tietysti olisi hyvä, jos myös suomalaiset ilmastoasiantuntijat tulisivat mukaan keskusteluun ja kertoisivat, mitä mieltä asiantuntijat yleisesti tällä hetkellä ja uusimman tiedon valossa ovat meren kohoamisen riskeistä meidän merialueillamme tällä vuosisadassa.

Se kun ei ole enää tuhannen taalan vaan kymmenen miljardin kysymys.

Käyttäjän AnttiJuhaniKasvio kuva
Antti Kasvio

Kiitos kaikista tähänastisista kommenteista, keskustelu kaikkine vaikeuksineenkin vie yleensä asioita eteenpäin ja viisastuttaa meitä kaikkia.

Olisiko liiallista toivoa, että ennen Fennovoiman hankkeen eteenpäinviemistä ja rakennusluvan myöntämistä päivitettäisiin arviot meren pinnan mahdollisesta kohoamisesta, arvoitaisiin sen perusteella uudelleen suunnitellun rakentamispaikan soveltuvuus ja muutettaisiin tarvittaessa aiemmin päätettyä toimintalinjaa?

Kun kerran on kyse niin korkeariskisestä teknologiasta ja Suomen nykyisiin resursseihin nähden niin valtavan suuresta investoinnista, kenen etuja palvelevat vastoin parempaa tietoa aiheutetut onnettomuudet ja rahan valuminen hukkaan?

Matti Adolfsen

Perämerellä on toinenkin luonnonilmiö, joka kerrasta toiseen sivuutetaan Fennovoiman lupaprosessissa. Koko pohjanlahden jääkansi liikkuu tuulen mukana ja rantaan törmätessään jäät kasautuvat korkeiksi röykkiöiksi, jotka pystyvät estämään suuren lauhdevoimalan jäähdytysveden saannin. Rantaan sijoittuva ydinvoimala pahentaa tilannetta sulattamalla käynnin aikana kiintojään rannan läheltä, joten ahtojäät pääsevät länsituulella aivan rantaviivaan asti, tai voivat myös nousta rannalle ja kasautua metsään puiden keskelle.

Ahtojäistä on huomautettu YVA- ja PAP prosessin yleisökuulemisen yhteydessä, mutta asiaa ei ole haluttu edes tutkia. Syytä olisi.

Oheinen artikkeli julkaistiin useammassa lehdessä aikana, jolloin Simo oli toinen sijoituspaikkavaihtoehto. Pyhäjoella tilanne on aivan yhtä heikko, voimalalla ei ole saariston tuottamaa suojaa.

https://dl.dropboxusercontent.com/u/7212152/ahtoja...

Hans Hellström

Ihan pikkuvinkki, jos aiot vastustaa ydinvoimaa ilmasto argumentilla niin älä hyvä ihminen käytä James Hansenia koska hän suurimpia ydinvoiman kannattajia jos et usko niin googlaa James Hansen on nuclear power. Muutenkin tuo vedenpinnan nousu on ongelmista pienin koska kaikkia muita ja toisin Fukushimassa. Fennovoiman laitoksessa on 6 varavoima dieseliä Fukushiman neljään. Fukushimassa nämä olivat kellarissa Hanhikivellä ne ovat merenpinnan yläpuolella ja jokainen on omassa "bunkkerissaan" joka pystyy helposti pitämään pienen veden poissa nämä kun ovat suuniteltu kestämään Fukushimaan iskeneen tsunamin voiman. Mikäli vedenpinta nousee niin sitten tehdään kuten Hollanissa eli rakenettaan tulvavalli suojamaan laitos ja tämä ongelma olisi myös ajankohtainen Olkiluodossa ja mahdollisessa Loviisa 3 laitoksessa.

Käyttäjän AnttiJuhaniKasvio kuva
Antti Kasvio

En suhtaudu ydinvoimaan fundamentalistisesti. Siksi en myöskään etsi kissojen ja koirien kanssa kaikkia mahdollisia argumentteja vain siinä toivossa, että niiden turvin voisin vastustaa ydinvoimaa. Fossiilisten polttoaineiden jatkuvasti lisääntyvä käyttö aiheuttaa nykyisin niin suuren uhan ihmiskunnan ohella myös muun elollisen luonnon tulevaisuudelle, ettei edes ydinvoimalla tapahtuvaa sähkön tuotantoa voi automaattisesti sulkea pois mahdollisten pelastautumiskeinojen paletista.

Toisaalta ydinsähkö suurine riskeineen on nopeasti menettämässä kilpailukykyään muihin ratkaisuvaihtoehtoihin verrattuna. Varsinkin nykymaailmassa, jossa näin riskialttiit laitokset ovat vetovoimaisia kohteita myös erilaisten ääriryhmien suunnitelmissa.

Riippumatta siitä onko Hanhikiven dieselit ajateltu sijoittaa bunkkereihin vai ei, erona olemassaoleviin tai lähes valmiisiin laitoksiin on se että tiedon lisäännyttyä Hanhikivessä virheellinen sijaintipaikkavalinta olisi vielä korjattavissa. Olemassaolevien laitosten siirtäminen on hieman hankalampaa.

Markku Elva

Janne. No mitä kaikkea riskejä nyt on otettu huomioon Fennovoimassa, OL3 ja näissä onnettomuuksissa on jo tapahtuneet. Ne olis tietty pitäny Harrisburgissa, Tsernobylissä jne pitäny tietenkin ottaa ? Samoin jätteen loppusijoittelussa Saksassa, Venäjällä ...?

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset