AnttiJuhaniKasvio

Suomi pelaa Venäjän pussiin Kreikka-neuvotteluissa

Kansainvälisten medioiden mukaan Suomi on euromaista aktiivisimmin asettunut vastustamaan Kreikan kanssa tehtävää sopimusta maan tukemisesta. Ilmeisesti nimenomaan perussuomalaiset ovat vaatineet äärimmäisen tiukan linjan omaksumista ja saattaneet tätä kautta Keskustan ja Kokoomuksen panttivangin asemaan.

Tämän linjan omaksuessaan Suomi asettuu objektiivisesti katsoen palvelemaan Venäjän strategisia pyrkimyksiä. Nimenomaan Venäjälle sopisi erinomaisesti, että Kreikka ajautuisi ulos talous- ja rahaliitosta ja tätä kautta askel askelelta läheisempään yhteistyöhön Venäjän kanssa. Venäjähän on yleensäkin tällä hetkellä hyvin kiinnostunut Balkanin alueesta.

Tuosta näkökulmasta kannattaisi muuten ehkä pohtia hetki sitä, keitä itse asiassa olivat ne miehet jotka äskettäin yltyivät kivittämään Serbian pääministeriä Srebrenican uhrien muistotilaisuudessa.  Siihen nimittäin reagoidaan takuuvarmasti Serbiassa, jonka Venäjä on perinteisesti kokenut omaksi yhteistyökumppanikseen ja jonka ei haluta lähentyvän länttä yhtään nykyistä enempää.

Mutta nyt on puhe Kreikasta. Kieltämättä Kreikan aiemmat ja nykyinen hallitus ovat osanneet viedä tehokkaasti pohjaa muiden Euroopan maiden auttamishaluilta. Silti Kreikan uusin tukihakemus viestittää halusta päästä todellisiin neuvotteluihin kaikkien osapuolten kannalta hyväksyttävän ratkaisun löytämiseksi. Siksi olisi sääli, jos Suomi onnistuu tappamaan alkuunsa nyt orastavan tilaisuuden taloudellisesti kestävämmällä pohjalla olevan ja myös sosiaalisesti oikeudenmukaisemman Euroopan rakennustyön eteenpäinviemiseen.

Suomen kannattaisi miettiä myös, millaisen kuvan se antaa itsestään aikana, jolloin oma taloutemme kehittyy astetta huonommin kuin Sipilän hallitusta koottaessa oletettiin. Jos nyt suhtaudumme kovin nuljusti muiden auttamiseen, asenteemme muistetaan kun itse olemme avuntarvitsijoiden joukossa. Eikä tätä tarvitse välttämättä odottaa enää kovin pitkään.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (35 kommenttia)

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

"Suomi pelaa Venäjän pussiin Kreikka-neuvotteluissa"

- Olen samaa mieltä, ja niin uskon oltavan itänaapurissakin. Eikä jokunen irtopiste Moskovasta suinkaan tässä tilanteessa Suomea haittaa; se maantiede kun on mikä on.

Käyttäjän AnttiJuhaniKasvio kuva
Antti Kasvio

Nuo irtopisteet tulevat kyllä Suomelle kalliiksi.
Kannattaa lisäksi muistaa seikka, joka selkeimmin on yhdistänyt Kreikan ja Venäjän hallituksia. Molemmissa on ajateltu, ettei taloudesta tarvitse välittää. Nyt tosin Kreikan hallitukselle lienee valjennut, ettei sen realiteetteja voida kiertää loputtomiin.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Eihän mikään hallitus pysty taloutta hallitsemaan.
Pitääkö talouspolitiikan olla pelkkää marjapussipeliä?

Käyttäjän AnttiJuhaniKasvio kuva
Antti Kasvio Vastaus kommenttiin #5

Olen jäävi vastaamaan kysymykseesi, sillä en muista koskaan pelanneeni mainitsemaasi korttipeliä.
Mutta kyllä hallitusten välillä syntyy isojakin eroja sen suhteen, miten hyvää talouspolitiikkaa ne kykenevät harjoittamaan eli miten hyvin ne onnistuvat käyttämään kulloinkin tarjolla olevia resursseja poliittisesti tärkeinä pidettyjen päämäärien saavuttamiseksi. Suomen viimeaikaisten hallitusten arvosanat eivät tällä kriteerillä arvioiden nouse valitettavasti kovin korkeiksi. Joskus aiemmin on ollut toisin.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #6

Aivan kuten Katainen sanoi ennen päämisterin pallin jättämistä; hallituksen mahdollisuudet vaikuttaa talouteen ovat hyvin marginaalisia. Globaalit "markkinavoimat" jylläävät. Mutta keskustellaan ikään kuin elettäisiin jossain suunniteltavissa olevassa taloudessa.
Tarkoitan, että järkevä politiikka voisi olla jotain muuta kuin peliä.
Enää ei ole edes omia pelimerkkejä.

Käyttäjän AnttiJuhaniKasvio kuva
Antti Kasvio Vastaus kommenttiin #7

Kyllähän siitä on puhuttu jo aika pitkään että globalisaation aikakaudella valtioilla ei ole enää samanlaisia mahdollisuuksia säädellä omien kansantalouksiensa kehitystä kuin oli toisen maailmansodan jälkeisinä hyvinvointikapitalismin kulta-aikoina. Toisaalta kansallisvaltiollisen politiikan mahdollisuuksia ei pidä vähätelläkään. Kyllä pohjoismaiden taloudet ovat edelleen aika erilaisia kuin esimerkiksi Yhdysvaltain talous, eivätkä erot ole välttämättä viime vuosikymmeninä juurikaan pienentyneet. Erilaisilla politiikkaregiimeillä on ollut iso vaikutus näiden erojen kehittymiseen.
Eli eivät pelimerkit ole minnekään kadonneet eivätkä ne ole tulevaisuudessakaan katoamassa. Asiansa sotkemalla - kuten Kreikka on tehnyt - ne voi kyllä menettää.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #9

Tarkoitin pelimerkeillä lähinnä drakma ja markka.
Mitä varten raha on saanut yhä vain enemmän valta? Sitä voi pohtia. Mitä varten ei enää ole varaa hyvinvointiin?
Jatkuva talouden kasvu ei voi olla kestävää kehitystä.
Maailman yhteenlasketut velat ovat kymmenkertaiset varoihin nähden.
Maansa myymälläkö homma on hallussa? Suomeahan myydään ihan vapaaehtoisesti.
Rahan ylläpito tulee aina vain kalliimaksi. Aikamoinen lasku jo pelkistä hätäkokouksista.

Käyttäjän AnttiJuhaniKasvio kuva
Antti Kasvio Vastaus kommenttiin #14

Kreikan kohdalla on uhkailtu, että eurosta lähtemisen seurauksena sen tilalle otettavan drakman arvo puolittuisi. Venäjällähän vastaava kehitys on jo toteutunut: ruplan tämänpäiväinen arvo on noin puolet viiden vuoden takaisesta.

Rahalla on paljon valtaa muun muassa siksi että hyvinvoinnin ylläpitäminen maksaa. Se vain täytyy ottaa realiteettina huomioon.

Nykymotoisena jatkuessaan kasvu vain lisää hyvinvointimme luonnollisten edellytysten niukkuutta. Se heijastuu myös hintoihin.

Kaikilla lainoilla on joku joka antaa ja joku joka ottaa. Siksi velat ja saatavat tasoittavat aina määritelmän mukaisesti toisensa. Eikä maailmalla ole nykyisin erityistä pulaa pääomista, vaan maailman suurimmilla yrityksillä on isoja vaikeuksia löytää järkeviä käyttökohteita kassavaroilleen.

Miten niin rahan ylläpito tulee aina vain kalliimmaksi? Ilman rahaahan vaihdannan kustannukset vasta kalliiksi tulisivatkin. Kreikkalaiset ovat voineet hankkia tästä konkreettisia kokemuksia pankkien sulkeuduttua.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #17

Rahalla on valtaa koska raha on valtasuhde. Raha määrittää miten paljon käytettävissä olevia resursseja itsekullekin jaetaan.
Hyvinvointi vaati työtä, mutta sen jakamiseen raha ei ole välttämätöntä.
Raha on tullut yhä kalliimaksi koska sen kiemurat futuurikauppoinen, johdannaisineen ristiin rastiin velkakirjoineen jne. jolla tuotetaan sitä
"pääoma" jolle on vaikeata löytää sijoitusta - velkaahan sekin - maksaa.
Määritelmän mukaan velat ja lainat voivat tasoittaa toisensa ja ehkä kirjanpidossakin, mutta ei todellisuudessa kun keskuspankit voivat luoda rahaa tyhjästä.
Ilman rahaa ei toki tarvitsisi palata mihinkään alkeelliseen vaihdantatalouteen. Tämänkin kommentini saatat lukea jo muutaman sekunnin päästä.
Globalisoituneessa taloudessa Kreikka on riipuvainen muusta maailmasta. Vaikeata sen on yksin kehittää taloutta joka toimii ilman rahaa.

Käyttäjän AnttiJuhaniKasvio kuva
Antti Kasvio Vastaus kommenttiin #24

Raha on valtasuhde niin kauan kuin talouden toimijat tunnustavat kierrossa olevan rahan arvon.

Sikäli olet oikeassa että hyvinvointia voidaan tuottaa ja jakaa myös ilman vaihdantaa. Sitähän miltei jokainen meistä tekee omassa perhepiirissään. Tosin juuri luin Financial Timesin kirja-arvostelusta New Yorkin Park Avenuella asuvista superrikkaista perheistä, joissa liikemiesisät maksavat kotirouvavaimoilleen erityistä 'vaimobonusta' poikkeuksellisen tehokkaasta kodin hoidosta ja lasten virikeympäristön järjestämisestä.

Nykyisten rahamarkkinoiden kehittymiseen liittyy paljon ongelmia ja erilaiset spekulatiiviset riskit ovat kasvaneet valtaviin mittasuhteisiin. Mutta niin kauan kun riskit eivät laukea, ne tehostavat markkinoiden toimintaa ja auttavat vähentämään taloudellisen vaihdannan kustannuksia.

Kreikka on todella saattanut itsensä poikkeuksellisen riippuvaiseksi muusta maailmasta. Itsekin olemme ajautumassa samaan suuntaan niin kuin ajauduimme 1990-luvun taantumassa.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #25

Aivan, rahan näennäisarvo on sopimuksenvaraista.
Raha on yksinkertaistettua informaatiota. Nykyisella tiedonvälitystekniikalla kauppojakin voitaisiin tehdä ilman rahanvälitystä, niitähän voi kirjata suoraan.
Lainoilla on ns. kehitysmaatkin tehty riippuvaisiksi lainoittajista. Suomikin on tosiaan hyvä vauhtia kehkeytymässä kehitysmaaksi; muille maille myydään luonnonvarat joita olisi syytä todellisina resursseina säästää tuleville sukupolville.

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee

Nyt pitää painaa satalasissa painetta Kreikkaan ettei Turk Stream etenisi ennen Ukrainan ratkaisua. Ei mitään helpotuksia eikä etenkään lupauksia.

Käyttäjän AnttiJuhaniKasvio kuva
Antti Kasvio

Kaipa ainoa järkevä ratkaisu olisi sellainen, jossa tuen jatkuminen sidotaan Kreikan konkreettiseen ja aikataulun mukaiseen etenemiseen uudistusten toteuttamisessa. Tämä merkitsisi sitä, että Ateenaan matkustaisi kutakuinkin samanlainen troikka kuin mistä Syrizan kannattajat halusivat puolisen vuotta sitten vaaleissa päästä eroon.

Järkevän ratkaisun nieleminen lienee niin vaikeaa rintaman molemmin puolin, että Kremlissä voidaan kohta korkata pullollinen Krimin punaista 'samppanjaa'.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Suomen on turha ottaa kv. media- tai mielikuvapaineita tässä asiassa. Suomi, EU ja €uroalue kaipaavat viimein kylmäpäistä tosiasioiden kohtaamista entistäkin enemmän kaiken kiivailun, euro-angstin ja spekulaatioiden keskellä.
Suuren valiokunnan hallitukselle viikonlopuksi antama neuvottelumandaatti tuskin edellyttää Putinin hallinnon liehakointia...

Käyttäjän AnttiJuhaniKasvio kuva
Antti Kasvio

Nimenomaan kylmäpäisellä tosiasioiden - myös ihmisten kärsimyksiin liittyvien - kohtaamisella ja sen mukaisella käyttäytymisellä Suomi voi saavuttaa parhaiten eurooppalaisten kumppaniensa luottamuksen. Samaa metodia on syytä käyttää myös haettaessa omien kansalaisten hyväksyntä oikeana pidetyille ratkaisuille.
En usko juuri kenenkään suomalaisen politiikon haluavan erityisesti liehakoida Venäjän johtoa Kreikka-kysymyksessä valituilla linjauksilla. Kylmäpäisesti nähtäviin tosiasioihin kuuluu kuitenkin se, että nyt tehtävillä ratkaisuilla on myös hyvin vahva geopoliittinen ulottuvuus. Siksi niihinkin on syytä kiinnittää huomiota, ja aivan erityisesti Suomessa.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Suomi on tainnut osallistua Kreikan vaikeuksien kohtaamiseen noin 6 mrd€:n tappioriskeillä. Väkilukuun suhteutettuna se on iso panos.

Venäjälle taas Suomi on ollut ihannenaapuri, kun sitä vertaa sen muihin naapureihin. Pieni koko, harmiton, luotettava, käy kauppaa, kulttuurivaihtoa, auttaa jätevesien puhdistuksessa ja rakennusten kunnostuksissa, ei vaarallinen edes sotilaallisesti, ei provosoidu, vaikka provosoidaan jne.
Venäjän kannattaisi nauttia tästä ihanuudesta, eikä harjoittaa vainoharhaista koulukiusausta.

Käyttäjän AnttiJuhaniKasvio kuva
Antti Kasvio Vastaus kommenttiin #15

Kiinnostavaa tietysti on että tämänhetkisten neuvottelujen ehkä tärkein kiistakysymys koskee erityisesti Saksan vaatimaa noin viidenkymmenen miljardin suuruista Kreikan valtion omaisuuteen perustuvaa vakuutta, mihin Kreikan pääministeri ei halua myöntyä.

Onko hyvä naapuri sellainen, josta ei ole valtaapitäville koskaan mitään harmia vai sellainen, joka elää niin kuin opettaa ja joka ei pelkää arvostella muiden toimia silloin kun siihen on todellista aihetta?

Virolaiset ovat yrittäneet opettaa meille suomalaisille, että venäläisten kanssa neuvoteltaessa on oltava hyvin tiukkoja. Jos vastapuolelle annetaan vähän liekaa, se ei löystä omaa otettaan vaan päin vastoin tilaisuuden havaittuaan vetää vielä kovemmin.

Tuure Nyqvist

Kyllähän Kreikka on tehnyt selväksi osaavansa ketkuilla ja valehdella kuten Venäjäkin. Kreikka edelleen jatkaa samaa epäluotettavuuttaan.

Jos sinne vielä lapetaan rahaa, sen täytyy tapahtua EUlta suoraan Kreikan velkojille. Jos Kreikalle "lainataan" velkojen maksuun, se jättää velat maksamatta ja pyytää taas kohta lisää.

Ja sitten kun samaa ketkuilua kyllä riittää: Financial Timesin mukaan Luxemburgin ulkoministeri Jean Asselborn on varoittanut Saksaa muuttamaan kantaansa joustavammaksi.

Kas kummaa, merkittävät veroparasiittivaltiot osallistuvat muiden mukana, vaikka niissä nautitaan ilmeisesti ainakin Euroopan korkeimmista tuloista / sierainpari keinottelemalla ja siipeilemällä muille valtioille kuuluvilla vero€uroilla.

Veroparasiittivaltioiden tulisikin huolehtia kaltaisensa ketkuilija Kreikka jaloilleen muilta kuppaamillaan vero€uroilla.

Veroparasiittivaltiot ja alueet ovatkin suurin kummallisuus. Miten mm. EUssa on mahdollista olla valtioita ja alueita, jotka saavat elää toisten kustannuksella?

Tähän on vain yksi vastaus, myös koko EU on edelleen hyvin korruptoitunut, joten eipä ihme, että asialle ei tehdä mitään.

Ilmeisesti on myös niin, että jos haluat pyrkiä johonkin vähänkin merkittävämpään asemaan julkisella (?) tai yksityisellä (suljetulla ja salatulla) sektorilla, sinun tulee vihkiytyä ja vannoa uskollisuutta luotettavalla tavalla mm. veroparasiiteille ja vastaaville tavaksi tulleille järjestelyille.

On siis kyse globaalista järjestäytyneestä rikollisuudesta, jonka seurauksena mm. Suomen valtio menettää vuosittain jopa enemmän verotuloja, kuin ns. kestävyysvaje vuosittain on.

Veroparasiittivaltioiden ja niiden tarjoamien rikollisten ja veronsa maksavia terrorisoivien veronkiertopalveluiden, sekä kaiken finanssikeinottelun seurauksena menetetään merkittävä osa yhteiskunnan ensisijaisesta tehtävästä, hyvinvoinnin ylläpitämisestä ja edistämisestä.

Arveluttaa myös todella paljon, tekeekö edelleen korruptoitunut EU toisen, edelleen hyvin korruptoituneen USAn kanssa lehmänkauppasopimuksen ison rahan, ((Jo nyt 1% omistaa 0,5 (puolet) kaikesta Telluksemme varallisuudesta)), eduksi.

Mitä tapahtuu tälle saastalle? Putsataanko se kokonaan pois, vai annetaanko sen muhia "mattojensa" alla yhä suuremmaksi tunkioksi, jolle mahtuu sitten kiekumaan vähintäänkin kaikki veroparasiittikukot ja niiden "kanaset" (lue hyödyntäjät) kotkottamaan?

Ja tietenkin olisi mielenkiintoista mm. tietää, minkä verran Veroparasiittivaltiot -kysymystä on käsitelty Financial Timesin sivuilla?

Käyttäjän AnttiJuhaniKasvio kuva
Antti Kasvio

Kommenttisi toi mieleeni viime viikon Der Spiegelissä olleen aika hauskan pilakuvan. Siinä oli muurien edessä muutama nahkatukka soihdut kädessä valmiina polttamaan taas yhden pakolaiskeskuksen. Paikalle osunut vanha rouva koirineen sanoi heidän erehtyneen osoitteesta. Pakolaiskeskus on parin korttelin päässä, kun taas muurin takana olevassa komeassa huvilassa asui veropakolaisia.

Eli monenlaista ketkuilua nykymaailmaan todella mahtuu Kreikan ulkopuolellakin, vaikken halua tarkastella sitä ihan niin inhorealistisesti kuin kommentissasi esität. Esimerkiksi veroparatiiseja on kyllä käsitelty viime vuosina Financial Timesissa vähintään sen verran kuin suomalaisissa medioissa.

Juuri siksi koko yhteisen Euroopan idean taakse tulisi ryhtyä hakemaan nykyistä parempaa uskottavuutta. Järkevän ja kaikinpuolisesti vastuullisen ratkaisun löytäminen Kreikan velkaongelmaan olisi tärkeä askel oikeaan suuntaan.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Mitä enemmän Suomi lähettää itse velaksi ottamiaan rahoja Kreikkaan, sitä nopeammin Suomi itse on avuntarvitsija EU:ssa.

Käyttäjän AnttiJuhaniKasvio kuva
Antti Kasvio

Tarkoitushan on auttaa yhteisvastuullisesti Kreikka mahdollisimman nopeasti jaloilleen niin, ettei sitä jatkossa enää tarvitsisi tukea. Mutta euroakaan ei ole syytä liikuttaa ennen kuin Kreikka itse ymmärtää oman asemansa ja alkaa käyttäytyä sen mukaisesti.

Avun mitoituksessa on otettava huomioon, että EU:lla on jo jonossa isompiakin autettavia - niin sodan raunioittamassa Ukrainassa kuin Eurooppaan pyrkivien pakolaisten lähtömaissakin.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Avaajan toive (kommentti #4) näyttää tulevan toteen. Todellakin on tulossa ehdollista tukea.

Paul Krugman kertoo kolumnissaan, että nyt "tapetaan eurooppalaista projektia". Kreikasta tehdään Saksan protektoraatti. Kaikki itsemäärämisoikeus pois ja köyhyys ja nälkä tilalle. Sellaista se on kiinteäkurssisen valuutan kanssa.

Euron kaltaiset kiinteät valuutat toimivat kohtuullisen pitkäkestoisesti viimeksi 1800-luvulla, jolloin ei ollut AY-liikettä puolustamassa työntekijöiden oikeuksia. Valtiot olivat minimalistisia, ja pitivät huolen sotavoimista, oikeusjärjestelmästä ja turvallisuudesta (poliisi).

Kaikki muu jätettiin yksilöiden omalle vastuulle: työttömyys, sairaudet, vanhuus, tapaturmat, opiskelu jne. Ei niihin yhteisiä varoja juuri käytetty. Pienen budjetin turvin selvittiin taloussokeista: poljettiin palkat alas, jotta tuotanto pystyi jatkumaan sokista huolimatta.

Nyt tätä edistyksellistä 1800-luvun valuuttajärjestelmää pitäisi sitten puolustaa kynsin, hampain.

Tätä yritimme viimeksi 1990-luvun alussa. Ei ollut kivaa, eikä siitä tullut mitään.

Odottakaamme mielenkiinnolla kuinka Ateenassa parlamentti riemuitsee ja tuulettelee jälleen kerran sitä, kuinka kreikkalaiset on taas pelastettu. Saattapa väkikin tulla juhlimaan tätä mahtavaa tukipakettia Syntagma-aukiolle.

Käyttäjän AnttiJuhaniKasvio kuva
Antti Kasvio

Paul Krugman on ollut aikanaan hyvin kiinnostava ekonomisti ja yhteiskunnallinen keskustelija, joka on kuitenkin jäänyt kiinni hyvin perinteiseen kysyntävetoiseen kasvuajatteluun. Samalla hänen kirjoittelunsa on alkanut saada entistä populistisempia sävyjä.

The Economist - joka ei suinkaan pidä minimalistista valtiota pelkästään 1800-luvun ideana - näkee tänä päivänä euron pelastumisen edellytyksenä paradoksaalista kylläkin sen, että alueelle saadaan yhteinen valtiovarainministeri, yhteiset velkakirjat ja sosiaalisten tulonsiirtojen järjestelmä esimerkiksi työttömyysvakuutuksen muodossa (The Economist 4.7. s. 9).

Olisin valmis lyömään ainakin yhden ouzon verran vetoa siitä, etteivät sen paremmin Kreikan parlamentti kuin kansalaisetkaan tule riemuitsemaan mahdollisen velkasopimuksen syntyessä juuri sen enempää kuin suomalaiset juhlivat jatkosodan päättänyttä välirauhasopimusta.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

The Economist on täynnä fantsuttelijoita. Pidän niiden eurokriisijuttuja usein huvittavina.

Käyttäjän AnttiJuhaniKasvio kuva
Antti Kasvio Vastaus kommenttiin #21

Economistiin voi toki suhtautua monilla tavoilla.

Itse arvostan sen juttujen tasoa, vaikka joskus vierastan sen tapaa nostaa taloustiede kaikkien yhteiskunnallisten ilmiöiden tarkastelun yleispäteväksi viitekehykseksi.

Tuo viittaamani pääkirjoitus oli kyllä mielestäni hyvin asiallinen. Timo Soini voi tosin saada siitä vatsanpuruja.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #22

Economistin economy ja briefing-sivut ovat yleensä hyviä. Mutta eurokriisin olemuksesta se on täysin sokea.

Tässä on sellaista settiä, mikä helpottaa vatsanpuruihin:

http://www.politico.eu/article/curse-euro-single-c...

Käyttäjän AnttiJuhaniKasvio kuva
Antti Kasvio Vastaus kommenttiin #23

Politicon artikkeli edustaa toki paljon keskimääräistä analyyttisempaa euroskeptisyyttä. Itse en usko Euroopan hyötyvän siitä, että palaisimme takaisin kansallisiin valuuttoihin sekä kaikkien sotaan kaikkia vastaan muun muassa verotuksessa ja rahapoliittisessa päätöksenteossa.

Globaalien markkinavoimien vaikutus yksittäisiin kansantalouksiin kylläkin lisääntyisi merkittävästi tällaisesta kehityksestä, vaikka sitä yritettäisiin vastustaa lisääntyvällä protektionismilla. Suomalainen vientiteollisuus kokisi kasvavaa tarvetta siirtää toimintojaan meitä isommille markkinoille.

Luulen itseni lisäksi aika monen muun suomalaisen saavan vatsanpuruja moisesta kehityksestä, vaikka riskejä ei tänä päivänä välttämättä vielä oivalletakaan.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #26

Niin, me emme olekaan nähneet tässä puolen vuoden aikana minkäänlaista vastakkainasettelua? Me emme ole nähneet eurokriisin venyessä ns. ääripuolueiden nousua? Syriza on nyt sieltä lievemmästä päästä, Front National Ranskasta sitten hieman toisesta päästä?

Itse näen asian niin, että kun me olemme tällaisessa kultakantaisen tyyppisessä valuuttakatteisessa järjestelmässä, mikä toimi vielä 1800-luvulla, niin mitä Euroopassa on tapahtunut? Onko poliittinen valta vaihtunut - Ranskassa; Italiassa, Kreikassa, Espanjassa, Portugalissa?

Onko se vaihtunut ns. vasemmalta oikealle tai oikealta vasemmalle? Onko se tuonut muutosta? Miksi ei? Siksikö, että eurossa "ei ole vaihtoehtoja"? Voiko valuuttakatteisessa järjestelmässä olla vaihtoehtoja?

Mielestäni ei. Kaikki kansalaiset eivät vain näe tätä "euron viaksi", vaan viat haetaan - kuten 30-luvun Saksassa - ulkopuolisista. On juutalaista, islamisaatiota, Välimeren venepakolaiset ...

Minusta tämä on äärimmäisen vaarallinen kehitys, ja mikäli poliittinen eliitti pitää tästä kynsin hampain kiinni niin ääriliikkeiden suosio kasvaa. Ja niistä tulee yhä vihamielisempiä. Kultainen sarastus ei lukeudu Kreikan pienempien puolueiden joukkoon.

Käy helposti näin, kuten Philip Stephens kirjoittaa Financial Timesissa:

http://www.ft.com/intl/cms/s/0/53c4a586-2569-11e5-...

Käyttäjän AnttiJuhaniKasvio kuva
Antti Kasvio Vastaus kommenttiin #28

Ilman muuta koko eurooppalainen projekti on ajautunut veitsen terälle, kuten Stephens mainiossa analyysissaan toteaa. Yhtenä syynä tähän on tarvittavan johtajuuden puute. Angela Merkel on erinomainen pragmaatikko, mutta nyt tarvittaisiin myös innostavia tulevaisuuden näköaloja sielujen voittamiseksi yhteiseen rakennustyöhön.

On väärin syyttää yhteistä valuuttaa Euroopan idean katoamisesta. Euro tarjoaisi hyvän pohjan uuden kestävämmän yhteiskunnan rakentamiselle, jos tuohon työhön hauttaisiin ryhtyä. Nyt siitä on tehty syntipukki, kun itse pääasiassa ei olla päästy edes lähtökuoppiin.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #29

Ensin olisi pitänyt tehdä poliittinen unioni, liittovaltio. Vasta sen yhteyteen yhteinen raha.

Näin ei kuitenkaan tehty, koska liittovaltio ja suvereeniteetin luovuttaminen ei ole eurooppalaisten mieleen.

Siksi pitää pakottaa köyhyyden, kurjuuden, osattomuuden ja julmuuden kautta vaikka väkisin siihen liittovaltioon.

Eli euroalue edustaa minulle juuri noita neljää asiaa.

Taloidellisessa mielessä on helppokin perustella, miksi tämänkaltainen yhteisvaluutta:

a) Voimistaa taloussuhdanteita (se on prosyklinen), sekä
b) Miten se eriyttää taloudet entistä enemmän toisistaan: vahvat kasvavat ja heikot kuihtuvat.

Tulee ymmärtää, että Suomikin kuuluu niihin heikkoihin maihin. Tässä on alamäkeä menty nyt kolme vuotta ja joka vuosi kasvu on ollut nurkan takana.

Käyttäjän AnttiJuhaniKasvio kuva
Antti Kasvio Vastaus kommenttiin #30

Olen täysin samaa mieltä kanssasi, että Euroa unionin/euroalueen viimeaikainen kehitys on ollut varsin epäsolidaarista. Kantamme eroavat kuitenkin siinä, että poliittisen unionin puuttumisen vuoksi Sinä haluat päästä eroon eurosta kun taas minun mielestäni valuuttaunioni tulisi pelastaa vahvistamalla yhteisiä eurooppalaisia instituutioita.

On muuten kiinnostava nähdä, miten tänään Financial Timesissa kokeneet kommentaattorit Gidean Rachman ja Wolfgang Münchau esittävät täysin toisilleen vastakkaiset tulkinnat siitä, kumpi kahdesta keskeisestä osapuolesta - Saksa vai Kreikka - voitti ja kumpi hävisi viimeöisessä kompromissiratkaisussa. Eli tilanne ei ole todellakaan yksitulkintainen.

Käyttäjän Keijo Lindgren kuva
Keijo Lindgren

"Suomi pelaa Venäjän pussiin"
Kreikkalainen ystäväni sanoi että USA on vedonnut EUn ja IMFn apuun että Kreikka pysyisi eurossa ja samalla lisäsi että Venäjä odottaa hiljaa ja se olisi USAlle suuri tappio jos Kreikka eroaisi Natosta.
Kreikalla ja Venäjällä on sama uskonto ja vähän samanlainen kulttuuri jossa kaikki järjestyy.

Käyttäjän AnttiJuhaniKasvio kuva
Antti Kasvio

Sekä USA että Venäjä ovat todella erittäin kiinnostuneita Kreikan kriisin geopoliittisista vaikutuksista. Erityisesti Venäjä operoi tällä hetkellä erittäin aktiivisesti koko Balkanin alueella. Venäläisillä oligarkeilla - muun muassa KGBn entisellä johtajalla Viktor Ivanenkolla - on paljon omistuksia alueella, ja he pelaavat aktiivisesti yhteen alueen johtavien poliitikoiden ja rikollisjärjestöjen kanssa. Serbiassa toimii erään lentokentän välittömässä läheisyydessä pelastustoimintaa harjoittavan serbialais-venäläisen säätiön hyvin varustettu tukikohta, jonka tosiasiallisista tarkoituksista on esitetty monenlaisia tulkintoja. Balkan on nykyisin myös Krimin valtauksesta ja Itä-Ukrainan taisteluista tunnetuksi tulleen Igor Strelkovin tärkein toiminta-alue.

Ei siis olisi todellakaan mikään ihme, jos Venäjä pyrkisi käyttämään Kreikan nykyisen epätoivoisen tilanteen tarjoamat mahdollisuudet hyväkseen. Ja siksi se näkisi mielellään Brysselissä neuvotellun ratkaisun kaatuvan.

Käyttäjän Keijo Lindgren kuva
Keijo Lindgren

Kreikka pääsee ongelmasta USA on lähettänyt valtionvarainministerinsä joka pistää europan hoitamaan Kreikan.
Myös pienen Suomen!

Käyttäjän AnttiJuhaniKasvio kuva
Antti Kasvio Vastaus kommenttiin #34

USA on yksi osapuoli draamassa jonka vaikutusmahdollisuuksia ei kuitenkaan pidä yliarvioida. Pikemminkin on muodostumassa kolmioasetelma, jossa USA:n, IMF:n ja EU:n tulkinnat ratkaisulinjasta eroavat selkeästi toisistaan.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset