AnttiJuhaniKasvio

Uuden kansalaisliikkeen aika

Monet eurooppalaiset kauhistuivat viime helmikuussa aseettomien mielenosoittajien kuollessa Kiovan Maidan-aukiolla ammuttuihin luoteihin. Emme uskoneet tällaista voivan enää tapahtua 21. vuosisadalla maanosassamme. Nyt kuitenkin iso osa Itä-Ukrainan alueesta on raskain asein käytävän sodan taistelutantereena. Sota pakottaa lapset ja vanhukset piiloutumaan raunioituneiden asuma-alueidensa kellareihin ja toivomaan, että he löytäisivät jostakin edes jotakin suuhun pantavaa. Kuinka pitkään olemme valmiita toimettomina seuraamaan väkivallan eskaloitumista? Eikö ole jo aika käynnistää laaja kansalaisliike taistelujen lopettamiseksi ja venäläissotilaiden painostamiseksi takaisin rajan taakse?

Moni näkee vielä presidentti Putinin demokraattisesti valittuna itsenäisen valtion päämiehenä, joka nauttii laajaa kannatusta kansalaisten keskuudessa. Jotkut näkevät hänessä myös vahvan uskontoa ja isänmaallisuutta kannattavan johtajan. Ehkä lisäksi johtajana, joka on pitänyt ääri-islamistit aisoissa ja joka ulkopolitiikallaan pyrkii luomaan edes jonkinlaisen vastapainon Yhdysvaltain hegemonistisille pyrkimyksille.

Viime aikoina silmiemme eteen on kuitenkin alkanut piirtyä kuva aivan toisenlaisesta poliittisesta johtajasta. Häikäilemättömästä valtapoliitikosta, joka on aikanaan noussut valtaan entisten KGB-upseerien tukemana ja joka on vähitellen onnistunut alistamaan koko Venäjän valtiokoneiston ja keskeiset eliittiryhmät määräysvaltaansa. Potentiaaliset vastustajat on nujerrettu uhkailuilla, näytösoikeudenkäynneillä ja tarvittaessa kiduttamalla ja murhaamalla. Nykyisin on perusteltua epäillä Venäjän keskeisimpien rikollisliigojen toimivat todellisuudessa FSB:n määräysvallan alaisuudessa, eikä FSB ole arkaillut lähettää murharyhmiään tarvittaessa ulkomaille. Alexandr Litvinenkon uudelleen käsittelyyn otettu radioaktiivisin ainein toteutettu myrkytys Lontoossa toimii tästä hyvänä esimerkkinä.

Presidentti Putin on ajautunut entistä kauemmas äärioikealle poliittisessa ajattelussaan, ja hän on nostanut keskeisiksi auktoriteeteikseen fasismista innoituksensa saaneita viime vuosisadan venäläisiä teoreetikoita. Samalla johto on ryhtynyt vahvistamaan asevoimia ja ilmaissut tavoitteekseen Venäjän suurvalta-aseman palauttamisen. Strategian osana maa pyrkii lisäämään systemaattisesti vaikutusvaltaansa kaikilla sen etupiiriin luetuilla alueilla, ja se on tunkeutunut sotilaallisesti Georgiaan ja Ukrainaan. Krim on liitetty kansainvälisen oikeuden vastaisesti osaksi Venäjää, ja nyt Venäjä pyrkii saamaan asein Itä-Ukrainan määräysvaltaansa.

Venäjän johto on ilmoittanut selkeästi, ettei se tunnusta eikä aio kunnioittaa mitään valtioiden välisissä suhteissa normaalisti noudatettuja pelisääntöjä. Röyhkeyden taustalla on maan johdon luottamus omaan koskemattomuuteensa, jonka takeena on mahdollisuus turvautua tarvittaessa Neuvostoliiton ajoilta periytyneesen valtaisaan ydinasearsenaaliin.

Viime aikoina Venäjä on alkanut koetella entistä pahemmin muun maailman kärsivällisyyttä muun muassa ampumalla alas malesialaisen matkustajakoneen Itä-Ukrainan ilmatilassa, uhittelevilla ja vaarallisilla sotavoimien liikkeillä Itämeren alueella ja ennen kaikkea sillä hirvittävällä väkivallalla, jota sen tunnuksettomat sotilaat ja epämääräiset separatistiryhmittymät kohdistavat sekä omaa maataan puolustaviin ukrainalaisiin että siviiliväestöön.

Entistä useammat ihmiset ovat alkaneet tajuta, ettei tällaista toimintaa voida sallia Euroopassa. Vastarinta lisääntyy myös Venäjällä sitä mukaa kun äidit saavat viestejä poikiensa menehtymisestä ja talouden sekasorto saa kansalaiset näkemään maataan johtavan kleptokratian todellisen luonteen.

Eikö nyt ole jo korkea aika laajan kansalaisliikkeen käynnistämiseen Venäjän ajamiseksi pois Itä-Ukrainasta? Ilman sitä viattomien ihmisten tappamista ja aineellista hätää ei saada loppumaan tuolla alueella. Jos taas Venäjän johto onnistuu anastusyrityksessään, toiminta leviää jatkossa yhä uusille alueille vieden maailman aste asteelta lähemmäs ydinasein käytävää suursotaa.

Tämän päivän sosiaalinen tilaus ei ole yhtään vähäisempi kuin se, joka runsaat puoli vuosisataa sitten käynnisti laajan kansalaisliikehdinnän Yhdysvaltain saamiseksi pois Vietnamista. Tai joka sai eurooppalaiset liikkeelle 1980-luvulla uusien keskimatkan ohjusten torjumiseksi. Noiden aikojen tapaan myös nyt kansalaisten määrätietoinen toiminta voi ohjata historian kulun vähemmän vaarallisille urille. Kuka ottaa aloitteen?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (9 kommenttia)

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen

Kansanliike nyt! Liittoutuneet eli euroopan demokratiat ja yhdistynyt ihmiskunta voittavat yhteistyöllä ja päättäväisyydellä itäfasistisen putinisti-imperialismin. Valitettavsti länsimedia ei aina käsittele asioita ihan tasapuolisesti ja ainakaan avoimesti. Se jättää tilaa itäfasistiselle putinmedialle löytää porsaanreikiä joita kautta voi tunkeutua länsieurooppalaisten tajuntaan paremmin kuin desantti Bäckmanit sun muut puolipellet. Miksi ihmeessä Putin muuten tukisi esimerkiksi entisten DDR-läisten Pegida-liikettä ja natsistisina pidettyjä voimia (paitsi aatesyistä tietty, vrt. Molotov-Ribbentrop-liitto)?

On muuten ilmestynyt 2-osa suosittuun blogisarjaan Putinin-jälkeinen Venäjä nyt - http://rescordis.puheenvuoro.uusisuomi.fi/185890-p...

Anna-Leena Nieminen

Tässä todellinen "kansalaisliike"...

    "Most importantly: civil disobedience can occur in many forms and degrees. It can range from ostentatious acts of defiance to entirely unobtrusive ways, thus allowing almost everyone to participate in the defense effort: the courageous and the timid, the young and the old, men and women, leaders and followers. One may hide armed fighters or not hinder them and keep quiet about their whereabouts. One may publicly refuse to obey certain laws, or evade and ignore them. One may engage in sabotage, obstruction, negligence or simply display a lack of diligence. One may openly scoff at orders or comply only incompletely. Tax payments may be refused or evaded. There may be demonstrations, sit-ins, boycotts, work-stoppages or plain slacking-off. The conquerors may be maltreated, molested, ridiculed, laughed at or simply ostracized and never assisted in anything. In any case: all of this contributes to the same result: to render the conquerors powerless, make them despair and finally resign and withdraw."

http://www.lewrockwell.com/2014/05/hans-hermann-ho...

Seppo Vaara

Kansanliike pitäisi noista rauhan puolesta. Venäjän yksipuolinen syyllistäminen kaikesta Ukrainaan liittyvästä on älyllisesti epärehellistä eikä johda rauhaan vaan vain pahentaa tilannetta. Venäjän syyttäminen esim. matkustajakoneen alasampumisesta on hyvin kyseenalaista ilman mitään pohjaa väitteelle. Tällaiselle väitteelle toivoisi edes jotain perusteluja akateemiselta tutkijalta.

Ukrainassa on monta osapuolta. Ukrainan hallitus ja separatistit ensisijaisesti, mutta myös Venäjä, EU, USA ja Nato.

Pitäisi vihdoin tunnustaa tosiasiat. Istua neuvottelupöytään ja kuunnella kaikkia osapuolia ja yrtittää löytää yhteinen ratkaisu. Krimin ja Itä-Ukrainan kohtalo pitää ratkaista. Ei se sen mutkikkaampaa ole. Krimiä Venäjä ei tule Ukrainalle luovuttamaan, tämä on pelkästään reaalipoliittinen totuus. Itä-Ukrainalle saattaa kelvata autonomia. Ei se huono vaihtoehto olisi. Lännellä on mahdollisuus painostaa Ukrainan hallinto neuvotteluihin. Nyt heitä vain rohkaistaan jatkamaan sotaa.

Suurin ongelma rauhan esteenä taitaa tällä hetkellä se, että EU on mennyt pakotepolitiikassaan niin pitkälle, että siitä perääntyminen ilman kasvojen menetystä on vaikeaa. Tällaisessa ajattelussa ihmishenget ovat halpoja.

Vesa Raiskila

Kasvio kirjoittaa: "Viime aikoina Venäjä on alkanut koetella entistä pahemmin muun maailman kärsivällisyyttä muun muassa ampumalla alas malesialaisen matkustajakoneen Itä-Ukrainan ilmatilassa".

Viralliset tutkimukset kyseisen matkustajakoneen alasampumisesta ovat edelleen kesken eikä ketään ole julistettu syylliseksi, joskin lännessä on tähän asti väitetty, että Itä-Ukrainan kapinalliset ampuivat koneen alas. Mitkä ovat Kasvion todisteet siitä, että *Venäjä* ampui koneen alas? Ne pitäisi julkistaa, kun kerran esittää "asiantuntijana" näinkin vahvan väitteen.

Tutkija "unohtaa" myös, että Kiovan hallinto on pommittanut Itä-Ukrainan asutuskeskuksia viime vuoden keväästä lähtien ja mm. Human Rights Watch on syyttänyt sitä rypälepommien käytöstä. Jännityksiä ei varmaankaan alussa lieventänyt se, että ensi töikseen vallankumoushallinto kumosi Venäjän kielen virallisen aseman! "Terrorismin vastaisen hyökkäyksen" Itä-Ukrainaa vastaan aloittanut hallinto sisälsi EU:n aiemmin muukalaisvihamielisinä tuomisemia puolueita (Svoboda) ja äärimielisiä ryhmittymiä (Oikeistosektori). Huppupäiset, natsitunnuksia kantavat partiot ovat yleinen näky Kiovassa. Ei tilanne todellakaan ole lainkaan niin yksioikoinen kuin Kasvio esittää.

Ja mitä tulee Maidanin verilöylyyn, itse Ukrainan vallankumoushallinnon asettama virallinen tutkimuskomissio päätyi siihen, etteivät presidentti Janukovitsin poliisivoimat olleet sen takana, kuten The Telegraph uutisoi:

http://www.telegraph.co.uk/sponsored/rbth/politics...

"Gennady Moskal, head of the Ukrainian parliamentary commission investigating the shootings on 'Black Thursday' said the bullets found did not match firearms issued to the special anti-riot police unit Berkut, which, unlike most police units, was allowed to carry lethal weapons.

Mr Moskal also said there was no forensic evidence linking the mass killings in Kiev on February 20 to the Berkut.

These announcements contradicted the 'official' version of the victors in the confrontation."

Se, minkä tiedämme, on että länsimaat tukivat varauksetta väkivaltaiseksi yltyneitä "mielenosoituksia", joissa viranomaisia kohti heitettiin loputtomasti polttopulloja ja jossa osa "mielenosoittajista" oli aseistautunut käsiasein. Ja lopuksi tuli tämä Maidanin verilöyly, jota ei siis voi sälyttää ainakaan silloisen hallinnon harteille.

Sen sijaan todisteita toisten tahojen syyllisyydestä on runsaastikin, kuten jopa Helsingin Sanomissa kirjoitettiin otsikolla "Kuka Ukrainan kriisin kärjistymisestä on vastuussa?"

http://www.hs.fi/ulkomaat/a1400118851194

Suosittelen tutkijalle Voima-lehden artikkelia "Ukraina Wikileaksin mukaan", jossa esitetyistä vuodetuista diplomaattisähkeistä paljastuu varsin toisenlainen kuva Ukrainan tilanteesta kuin valtamedian esittämä:

http://fifi.voima.fi/voima-artikkeli/2014/numero-7...

"Lähes vuoden kestänyt Ukrainan kriisi kehystettiin länsimaisessa mediassa pitkään kamppailuna ensin maan korruptoitunutta hallintoa ja sitten Venäjän aggressiivisia laajentumispyrkimyksiä vastaan.

Rinnalle on kuitenkin yhä vahvemmin noussut vaihtoehtoinen narratiivi, jonka mukaan lännellä oli oma osuutensa kriisin aiheuttamisessa."

Todelliselta tutkijalta voidaan odottaa agendatonta ja objektiivista tarkastelua. Nämä Kasvion heitot ovat kaikkea muuta.

Käyttäjän jaakkosaaristo1 kuva
Jaakk0S .

Kasvio pyysi Venäjä-vastaisia protesteja eilen HS mielipidekirjoituksessa jonka IS tänään toisti tituleeraten Kasviota "arvostettu tutkija". Teksti antoi ymmärtää että Kasvio olisi tämän aiheen arvostettu tutkija tai edes tutkija.

Vesa toikin tuossa hyvin esiin tekstin faktuaalista puutteellisuutta ottaen huomioon asioihin liittyvä viimeaikainen uutisointi, mutta ehkä yhtä olennaista on tuoda esiin tekstin puolueellisuus: Venäjästä esitetyt väitteet ilmentävät hyvin selkeästi geopoliittista suurvalta-asetelman kärjistymistä missä toisena osapuolena on USA ja länsi; jostain syystä "tutkija" vain haluaa kiinnittää huomionsta ainoastaan konfliktin toiseen osapuoleen vaikka esitetyt syytökset pätevät järjestään vähintään yhtä paljon USAn tai laajemmin länsimaiden toimiin.

Kohdistan tässä huomiota tekstin argumentaatioon.

"Viime aikoina silmiemme eteen on kuitenkin alkanut piirtyä..."
"Entistä useammat ihmiset ovat alkaneet tajuta, ettei..."
"Tämän päivän sosiaalinen tilaus ei ole yhtään vähäisempi kuin..."

Tässä siis argumentum ad populum--perustellaan näkemystä Putinin ilkeydestä sillä että tällainen mielipide on suosittu.

"Nykyisin on perusteltua epäillä..."

Tutkijoilta harvemmin odotamme epäilyksiensä julkistamista vaan toivoisimme faktoja.

"Jos taas Venäjän johto onnistuu anastusyrityksessään, toiminta leviää jatkossa yhä uusille alueille..."

Tätä argumenttivirhettä nimitetään kaltevan tason argumentiksi (slippery slope); esitetään että pienen asian sallimisesta seuraa toinen suuri asia osoittamatta tätä.

Jopa Kaisa

Antilta hyvä kannanotto suomettumisen tiellä olevalle Uuden Suomen lukijakunnalle. Ukraina on erittäin korruptoituneesta hallinnosta kärsivä itsenäinen maa. Tällä hetkellä siellä on kuitenkin vahva yritys pyrkiä vähentämään sitä ja mm. puolustusministeriö on ollut korruptiokitkennän kohteena. Käytännössä vapaaehtoiset osallistuvat kaikkiin hankintoihin ja varmistavat, että tilaukselle on tarve jne.

Edellinen presidentti Janukovits lakkautti asevelvollisuuteen perustuvan armeijan ja osittain siistä syystä koko armeijan johto ja puolustuksen johtaminen on ollut huonoissa kantimissa ja kun vielä itä-Ukrainassa ukrainalaisten joukot alkuun luovuttivat aseensa ja liittyivät kapinallisiin... niin on selvä että asiaa vain päällisin puolin tuntevat saavat panoksia väittää hallituksen toimivan omien, Venäjän tai milloin lännen sätkynukkeina.

Meidän suomalaisten moraalinen velvollisuutemme on auttaa Ukrainaa sen itsenäisyyden vakavimmassa kriisissä. Tämän hetkinen kriisi on nimeltään Venäjän Federaation hyökkäys Ukrainaan, josta Venäjä pyrkii antamaan kuvan Ukrainan sisäinenä konfliktina.

Käytännön apua yrittää tarjota mm. Auta Ukrainaa sivusto, joka kerää lääkintäapuun varoja.

Vesa Raiskila

Jopa Kaisa: Taistelut Itä-Ukrainassa alkoivat viime keväänä, kun Ukrainan armeija hyökkäsi sinne perusteenaan "terrorismin vastainen operaatio". Tästä ei ole epäselvyyttä. Ukrainan armeija sai myös pitkään pommittaa Itä-Ukrainan asutuskeskuksia ennen kuin ihmisoikeusjärjestöt kiinnittivät asiaan huomiota.

http://www.bbc.com/news/world-europe-29702522

"Johtava ihmisoikeusjärjestö [Human Rights Watch] kertoo, että sillä on vahvat todisteet siitä, että Ukraina on hyökännyt Donetskin asutuskeskuksia vastaan rypälepommein, joiden käytön monet muut valtiot ovat kieltäneet."

Ylivoimaisesti eniten Itä-Ukrainan siviilejä on kuollut Ukrainan armeijan pommituksissa. Tämä ei kuitenkaan ole liiemmälti kiinnostanut tällä kertaa vahvasti "lännettynyttä" (tai vaihteeksi toiseen suuntaan "suomettunutta") mediaamme.

Kasvio kirjoittaa: "Venäjä on tunkeutunut sotilaallisesti Georgiaan ja Ukrainaan." Tutkijan historiantuntemus on heikkoa, tai sitten hän tarkoituksella vääristelee asioita. Georgian ja Venäjän sota alkoi Georgian hyökkäyksellä, kuten EU:n tutkimuskomissio totesi vuonna 2009 ja minkä kansainvälinen mediakin tietää kertoa:

"September 2009 - A report from an EU fact-finding mission determines that the 2008 conflict was caused by Georgia's illegal attack on the South Ossetian capital of Tskhinvali on August 7-8."

http://edition.cnn.com/2014/03/13/world/europe/200...

Ukrainan asevoimien päällikkö, kenraali Viktor Muzhenko puolestaan totesi muutama päivä sitten Ukrainan TV:ssä, etteivät Ukrainan asevoimat taistele Venäjän armeijaa vastaan:

http://www.globalresearch.ca/ukrainian-government-...

Kenraalin mukaan tiedossa on vain yksittäisten venäläissotilaiden osallistuminen taisteluihin osana kapinallisryhmiä. Toisaalta amerikkalaisten, pahamaineiseen Blackwater-korporaatioon yhdistettyjen palkkasotilaiden on havaittu taistelevan Ukrainan armeijan puolella, esim:

http://www.dailymail.co.uk/news/article-2576490/Ar...

No entäpä Krimin "laiton liittäminen" Venäjään? Kansanäänestyksessä suuri valtaosa äänestäneistä kannatti liittymistä takaisin entiseen emämaahan, ja ukrainalaismedian juuri julkaiseman, ukrainalaisen (!) tutkimuslaitoksen kyselytutkimuksen mukaan 82 prosenttia krimiläisistä hyväksyy täysin liitoksen (ja lopuistakin suurin osa kannattaa sitä jossain määrin):

http://www.unian.info/politics/1040281-poll-82-of-...

"A total of 82% of the population of the Crimea fully support Russia's annexation of the peninsula, according to a poll carried out by the GfK Group research institute in Ukraine, Ukrainian online newspaper Ukrainska Pravda reported on Wednesday. Another 11% of respondents said that they rather support the annexation of Crimea, while 4% were against it."

Ennen kuin alkaa puuhata krimiläisten "vapauttamista valloittajan ikeestä" kannattaisi siis ehkä tiedostaa, että alle 5 prosenttia krimiläisistä *haluaa* tulla "vapautetuksi".

Ja ennen kuin julistaa alkuperäisen liittymiskansanäänestyksen laittomaksi sillä perusteella, ettei äänestyksellä ollut isäntämaa Ukrainan hyväksyntää, kannattaisi ehkä muistaa, että esimerkiksi Kosovon sallittiin äänestää itsenäistymisestä vastoin isäntämaa Serbian tahtoa. Se, milloin kansanäänestys itsenäistymisestä/valtioliitoksesta hyväksytään ja milloin ei, riippuu siis kulloisistakin geopoliittista ja muista intresseistä.

Kuten Eero Heinäluoma totesi viisaasti viime kesänä, EU:lla olisi peiliin katsomisen paikka Ukrainan kriisin synnyssä sen asetettua Janukovits selkä seinää vasten: valitset joko EU:n integraatiosopimuksen (mihin häntä painostettiin) tai Venäjän tarjouksen. Kun Janukovits sitten valitsi Venäjän tarjoaman varsin runsaskätisen sopimuksen, länsimaat alkoivat toden teolla tukea Maidanin väkivaltaisiksi yltyneitä ja *yllytettyjä* mellakoita, jotka johtivat maan demokraattisesti valitun johtajan syrjäyttämiseen. Vaikka Janukovits olikin korruptoitunut, myöskään valtaan nostetun presidentin, "karkkimiljonääri" Poroshenkon tausta ei kestäisi kovin läheistä tarkastelua (vrt. mm. Voima-lehden julkaisemat diplomaattisähkeet), mutta siihenhän ei ole katsottu olevan tarvetta, kun "sopiva" henkilö kerran saatiin valtaan.

Tosiasia on, että väkivaltainen vallankaappaus on harvemmin tuonut millekään maalle mitään hyvää. Ukrainan tapauksessa tämän luulisi näkyvän harvinaisen selvästi.

Ukrainan kriisin ratkaiseminen ilman konfliktin laajentumista edellyttää sitä, että tarkastelu pohjautuu tosiasioihin - ei mielipiteisiin, ei propagandistisesti luotuihin uhkakuviin (vrt. valheet Irakin "joukkotuhoaseista") eikä varsinkaan yhden osapuolen suoranaiseen demonisointiin. Ratkaisu voidaan saada aikaan vain tosiasiat tuntemalla ja niiden mukaisesti toimimalla.

Vesa Raiskila

Antti Kasvio, kirjoitat: "Krim on liitetty kansainvälisen oikeuden vastaisesti osaksi Venäjää"

Millä perusteella väität näin?

Esimerkiksi Kosovon itsenäistymiseen entisestä emämaastaan sen tahdon vastaisesti riitti lopulta pelkkä yksipuolinen itsenäisyysjulistus vuonna 2008. Vuosia aiemmin järjestetyssä kansanäänestyksessä huikeat 99,98 prosenttia äänestäneistä oli virallisten tulosten mukaan kannattanut itsenäisyyttä. Tällaista tulosta ajatellen ei ehkä ole ihme, ettei yksikään YK:n jäsenvaltio Albaniaa lukuun ottamatta tuolloin tohtinut tunnustaa alueen itsenäisyyttä.

Vuonna 2008 annetun yksipuolisen itsenäistymisjulistuksen jälkeen yli sata YK:n jäsenvaltiota on kuitenkin tunnustanut Kosovon YK:n tuomioistuimen todettua neuvoa-antavasti, ettei itsenäistymisjulistus rikkonut kansainvälisiä lakeja. (Moni maa on tosin edelleen tunnustamatta Kosovon itsenäisyyttä.)

Kansainvälinen oikeustuomioistuin (International Court of Justice) toteaa näin:

"In no case, however, does the practice of States as a whole suggest that the act of promulgating the declaration was regarded as contrary to international law. On the contrary, State practice during this period points clearly to the conclusion that international law contained no prohibition of declarations of independence. During the second half of the twentieth century, the international law of self-determination developed in such a way as to create a right to independence for the peoples of non-self-governing territories and peoples subject to alien subjugation, domination and exploitation. A great many new States have come into existence as a result of the exercise of this right. There were, however, also instances of declarations of independence outside this context. The practice of States in these latter cases does not point to the emergence in international law of a new rule prohibiting the making of a declaration of independence in such cases."

http://www.icj-cij.org/docket/files/141/16010.pdf
(s. 8)

Yleinen kansainvälinen oikeus ei siis sisällä mitään sovellettavaa kieltoa itsenäisyyden julistamiselle.

Krimin itsenäistymisjulistusta edelsi kansanäänestys, johon pyydettiin ETYJin tarkkailijoita, mutta tähän organisaatio ei suostunut sillä perusteella, että se olisi rikkonut Ukrainan perustuslakia. Samaa kriteeristöä ei kuitenkaan aiemmin sovellettu Kosovon tapaukseen (hyvinkin epäuskottavine kansanäänestyksineen), kuten olemme nähneet.

Eli tarkentaisitko tutkijana, millä tavalla Krimin itsenäistymisjulistus ja liittyminen Venäjään rikkoi kansainvälistä oikeutta?

Edellä mainitun Ukrainan asevoimien päällikön lausunto muuten on sanatarkasti näin:

"Tähän päivään mennessä meillä on tietoja ainoastaan yksittäisistä Venäjän armeijan sotilaista, Venäjän kansalaisista, jotka ottavat osaa laittomien aseistautuneiden ryhmien taisteluun. Taisteluita Venäjän armeijan yksiköiden kanssa me emme käy."

https://www.youtube.com/watch?v=b3nL4i914m0

Eikö hänen lausuntonsa ole melkoisessa ristiriidassa eri valtamedialähteiden kanssa, joiden mukaan Putin on lähettänyt tuhansien tai kymmenien tuhansien miesten joukko-osastoja Ukrainaan? Eikö tällainen ristiriita hämmästytä?

Käyttäjän MikkoPunkari kuva
Mikko Punkari

Tämä Kasvion kirjoitus on kyllä täysin typerä. Olisi hyvä perehtyä aiheeseen aina ennen kuin kirjoittaa. Ukrainan kansoilla on täysi oikeus kansainvälisen oikeuden mukaan julistaa alueita itsenäisiksi ja liittyä toiseen valtioon. Venäjä on ottanut krimiläisten anomuksen vastaan ja lopputulos on kansan tahtoma ja kaiken lisäksi hyvä. Itä-Ukraina on myös julistautunut itsenäiseksi - Novorossiaksi sen osavaltioineen 24/5 2014. Heillä on myös siihen täysi oikeus kuten vaikkapa Skotlannilla ja monella uudella valtiolla. Koko Neuvostoliitto jakautui itsenäisiksi valtioiksi. Saksa jaettiin II Maailmansodassa ja 1991 DDR halusi liittyä Länsi-Saksan kanssa.
ETYJ:n mukaan Venäjä ei ole tukenut Novorossiaa sotilaallisesti - tämä nyt vain tulee vihdoinkin ymmärtää kaiken sen propagandan alta. On siis lapsellista mollata Venäjän presidenttiä tässä yhteydessä. Rikollisia ovat EU:n ja USA:n eräät johtajat, jotka valehtelivat ukrainalaisille mm. EU-jäsenyydestä ja taloudellisesta tuesta. Amerikkalaiset taas järjestivät ja rahoittivat laittoman vallankaappauksen vastoin YK:n peruskirjaa. Nuo poliitikot pitäisi saada vastuuseen henkilökohtaisesti Haagin tuomioistuimessa.
On suorastaan hupaisaa, että Kasvio vertaa Venäjän toimintaa Ukrainassa USA:n hyökkäykseen Vietnamissa. Näillä ei ole ainoatakaan yhtymäkohtaa. Venäjä on aina tukenut Ukrainan kansaa etenkin taloudellisesti ja poliittisesti ja mailla on 1997 allekirjoitettu valtiosopimus aiheesta. USA taas hyökkäsi Vietnamiin varjellakseen omia sotilaallisia ja taloudellisia yksipuolisia intressejään Aasiassa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset